Siirry sisältöön
40 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuuteen. Nyt kannattaa kokeilla erilaisia malleja.

40 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuuteen. Nyt kannattaa kokeilla erilaisia malleja.

03.11.2026
Kategoriat: Ajankohtaista

Suomalaisessa perusterveydenhuollossa on jo pitkään etsitty ratkaisuja hoidon jatkuvuuteen. Tavoite on yksinkertainen: potilaan pitäisi päästä mahdollisuuksien mukaan saman lääkärin tai tutun tiimin hoitoon sen sijaan, että hoitosuhde alkaa joka kerta alusta.

Nyt kehittämiseen tulee myös merkittävä taloudellinen panostus, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusesityksessä hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen kohdennetaan yhteensä 40 miljoonaa euroa seuraaville vuosille. Kaikki hyvinvointialueet ja Helsinki hakivat avustusta, ja haettu summa oli yhteensä noin 63 miljoonaa euroa. Kiinnostus on siis selvästi suurempaa kuin määräraha.

Rahoituksella kehitetään omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalleja. Lisäksi sillä voidaan edistää hoidon jatkuvuutta tukevia digitaalisia palveluja sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaa vaikeasti rekrytoitavilla alueilla.

Olennaista on, että alueet kehittävät malleja omista lähtökohdistaan. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole määrätty ylhäältä.

Meistä tämä on oikea lähtökohta.

Omalääkärimalliin kannattaa suhtautua käytännön kysymyksenä

Me Solo Healthissä uskomme omalääkärimalliin. Ei vain periaatteessa, vaan myös oman kokemuksemme perusteella. Tuotamme omalääkäripalvelua Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle usean lääkärin työpanoksella. Olemme nähneet, mitä tapahtuu, kun lääkärin työ rakennetaan jatkuvien hoitosuhteiden ympärille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella omalääkärinä toimivan Henri Ikosen mukaan oma väestö ohjaa tarttumaan asioihin ajoissa:

“Kun väestö on oma, se motivoi hoitamaan pienetkin asiat heti kuntoon. Tulee sellainen fiilis, että tekee omia tulevaisuuden töitä pois alta.”

Samalla olemme oppineet, ettei omalääkärimallia kannata ajatella yhtenä valmiina konseptina. Hyvinvointialueiden väestö, henkilöstötilanne ja palveluverkko eroavat toisistaan. Siksi myös toteutustapoja tarvitaan useita. Julkisen oman tuotannon, ammatinharjoittajamallien, omatiimien ja yksityisesti tuotettujen omalääkäripalvelujen toimivuutta kannattaa kokeilla ja verrata käytännössä.

Omalääkärimallin käytännön edellytys: lääkärien pitää pysyä työssään

Hoidon jatkuvuudesta puhutaan ymmärrettävästi paljon potilaan näkökulmasta. Jatkuvuudella on kuitenkin myös toinen puoli.

Jos lääkärit vaihtuvat, vaihtuvat myös potilaiden lääkärit.

Siksi on kysyttävä, miten terveyskeskuslääkärin työ saadaan sellaiseksi, että siinä halutaan ja jaksetaan pysyä. Tämä ei ole vain rekrytointikysymys. Se on työn organisoinnin kysymys.

Mihin lääkärin työpäivä kuluu? Mitkä tehtävät edellyttävät juuri potilaan oman lääkärin osaamista? Mitä voidaan tehdä keskitetysti niin, että lääkärille jää enemmän aikaa varsinaiseen potilastyöhön?

Tähän kysymykseen liittyy myös Solo Healthin lääkehoidon uudelleenarviointipalvelu eli Reseptipoli.

Mitä tapahtuu, kun reseptien uusiminen järjestetään toisin?

Solo Healthin Reseptipoli-palvelussa reseptien uusiminen ja siihen liittyvä lääkehoidon arviointi tehdään keskitetysti sen sijaan, että työ jakautuisi yksittäisten terveyskeskuslääkärien työpöydille.

Halusimme tietää, mitä tämä tarkoittaa lääkärien näkökulmasta, ja teetimme palvelun vaikutuksista tutkimuksen Finnish Consulting Groupilla. Tutkimukseen osallistui 31 lääkäriä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Tulokset olivat kiinnostavia.

90 % kyselyyn vastanneista koki Reseptipolin parantaneen työssä jaksamista.

60 % koki sen vaikuttaneen myönteisesti työssä viihtymiseen.

30 % koki myös reseptien uusimisen laadun parantuneen.

Kukaan vastaajista ei kokenut palvelulla olleen kielteistä vaikutusta työssä jaksamiseen tai viihtymiseen.

Ja mitä tämä maksaa?

Työhyvinvointi ja laatu ovat meille Reseptipolin tärkeimmät lähtökohdat. Hyvinvointialueelle kokonaisuus on erityisen kiinnostava silloin, jos ne voidaan saavuttaa ilman lisäkustannusta.

Tässä tapauksessa lähtökohta on vielä parempi, sillä Reseptipoli-palvelun avulla reseptin uusimisen kustannus laskee jopa 20 % omaan tuotantoon verrattuna.

Käytännössä hyvinvointialue saa siis reseptien uusimisen ja lääkehoidon arvioinnin palvelun pienemmällä suoralla kustannuksella. Samalla omien lääkärien työaikaa vapautuu muuhun potilastyöhön. FCG:n tarkastelemassa 31 lääkärin tutkimusjoukossa vapautunut työaika vastasi 426 puolen tunnin vastaanottoa kuukaudessa.

Tämä tarkoittaa, että taloudellista vaikutusta on syytä katsoa kahdella tasolla:

1. Reseptien uusimisen suora kustannus
Reseptipoli voidaan toteuttaa 20 % omaa työtä edullisemmin.

2. Vapautuvan lääkärityön arvo
Oman henkilöstön aikaa vapautuu vastaanottotyöhön ja muuhun potilaiden hoitoon.

Kun tiedämme alueen nykyisen toimintamallin ja volyymin, voimme laskea, mitä 20 prosentin ero euroissa tarkoittaa ja kuinka paljon lääkärityöaikaa samalla voidaan vapauttaa.

→ Pyydä alueellesi Reseptipolin kustannus- ja kapasiteettilaskelma Roope Warrolta.

Kehittämisrahoituksessa kannattaa katsoa omalääkärimallia laajemmalle

STM:n rahoituksessa on mielestämme tärkeä lähtökohta: hoidon jatkuvuuden kehittämistä ei ole rajattu vain yhden uuden toimintamallin käyttöönottoon. Mukana ovat myös henkilöstön veto- ja pitovoima sekä hoidon jatkuvuutta tukevat digitaaliset palvelut.

Toivomme, että hyvinvointialueet käyttävät tämän liikkumavaran.

Kokeillaan erilaisia tapoja toteuttaa omalääkärimallia. Selvitetään avoimesti, missä oma tuotanto, ammatinharjoittajamalli tai yksityisesti tuotettu omalääkäripalvelu toimii parhaiten.

Mutta katsotaan samalla lääkärin työpäivän sisälle. Jos jokin työ voidaan tehdä laadukkaasti, lääkärien työssä jaksamista tukien ja omaa tuotantoa edullisemmin, sitä kannattaa ainakin kokeilla.

Hoidon jatkuvuus ei synny organisaatiokaaviosta tai toimintamallin nimestä. Se syntyy siitä, että potilas saa hyvää hoitoa ja lääkärit haluavat pysyä tekemässä sitä.

Oletko lääkäri ja kiinnostunut omalääkärinä työskentelystä?
Solon omalääkärinä hoidat omaa potilasjoukkoasi ja rakennat pitkiä hoitosuhteita.
Lue lisää omalääkärimallista. Katso avoimet omalääkäritehtävät tai ole yhteydessä Solo Healthin perusterveydenhuollon liiketoimintajohtaja Roope Warroon.

Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja
044 505 9577
teemu.romppanen@solohealth.fi

Avainsanat

omalääkäriomalääkärimalliperusterveydenhuoltoReseptipoli

Kiinnostaisiko sinua myös nämä?

Kaikki artikkelit