STM:n tuore raportti antaa ansaittua tunnustusta hyvinvointialueille. Seuraava askel on palvelujen tuotanto.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuore selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta tarjoaa ensimmäisen laajemman kuvan siitä, miten uusi järjestelmä toimii käytännössä. Selvityksen viesti on monella tavalla myönteinen. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet turvaamaan lakisääteiset palvelut koko maassa, ja erityisesti kiireellinen hoito toimii järjestelmässä hyvin. Suuri hallinnollinen uudistus on siis viety läpi ilman, että potilasturvallisuus tai palvelujen jatkuvuus on vaarantunut.
Samaan aikaan selvitys tunnistaa haasteen, joka vaikuttaa terveydenhuollon kehitykseen myös tulevina vuosina. Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä, ja henkilöstön saatavuus vaihtelee merkittävästi eri alueilla.
Seuraava kysymys on palvelujen tuotanto
Hyvinvointialueuudistus ratkaisi ennen kaikkea kysymyksen siitä, kuka järjestää palvelut.
Seuraava keskeinen kysymys on, miten palvelut tuotetaan.
Selvitys korostaa yhteistyön ja uusien toimintamallien merkitystä palvelujen turvaamisessa. Kaikkia osaajia ei ole realistista rekrytoida pysyvästi jokaiseen yksikköön. Siksi osaamista on pystyttävä hyödyntämään nykyistä joustavammin yli organisaatio- ja aluerajojen.
Tässä yksityisen sektorin rooli on väistämättä osa ratkaisua. Kun julkinen järjestäjä ja yksityinen palveluntuottaja toimivat kumppaneina, palvelujen saatavuutta voidaan parantaa nopeasti ilman raskaita rakenteellisia muutoksia.
Työn mielekkyys on myös terveydenhuollon tulevaisuuskysymys
Terveydenhuollosta puhuttaessa keskustelu painottuu usein henkilöstön saatavuuteen. Yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin työn mielekkyys. Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Työn sisältö, työaika sekä se, missä ja miten työtä tehdään, ovat todennäköisesti tärkeimpiä näkökulmia.
Kun asiantuntijoilla on mahdollisuus työskennellä joustavasti eri organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, syntyy myös mielekkäämpiä urapolkuja. Samalla terveydenhuollon ala säilyttää vetovoimansa. Työvoiman liikkuvuus ei siis ole vain järjestelmän tehokkuuskysymys. Se on myös ammattilaisten työhyvinvoinnin ja urakehityksen kannalta keskeinen tekijä.
Käytännön kokemuksia kentältä
Työskentelemme päivittäin sekä hyvinvointialueiden että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kokemuksemme mukaan palvelujen saatavuus paranee selvästi silloin, kun osaamista voidaan hyödyntää joustavasti siellä, missä palveluja tarvitaan. Toimimme hyvinvointialueiden kumppanina muun muassa henkilöstöratkaisuissa, palvelujen ulkoistuksissa sekä perusterveydenhuollon tuotantomalleissa, kuten omalääkärimallin toteutuksessa.
Kun palvelujen järjestäjä ja tuottaja rakentavat ratkaisuja yhdessä, voidaan samaan aikaan parantaa sekä palvelujen saatavuutta että lääkärien työn mielekkyyttä.
Terveydenhuollon seuraava kehitysaskel ei siis ole pelkästään hallinnollinen.
Se on tapa rakentaa palvelutuotanto niin, että potilaat saavat hoitoa oikeaan aikaan ja ammattilaiset voivat tehdä työnsä mielekkäästi.
Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja
044 505 9577
teemu.romppanen@solohealth.fi
