Mitä psykologinen testaus on ja mihin sitä tarvitaan?

Psykologisista testeistä puhutaan nykyään paljon terveydenhuollossa, työelämässä ja koulumaailmassa. Niihin liittyy silti yhä myös mystiikkaa. Psykologisen testin saatetaan ajatella paljastavan ihmisestä jotakin piilevää tai tarjoavan suoria vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.

Todellisuudessa psykologinen testaus on osa asiantuntijan tekemää systemaattista arviointia. Sen tavoitteena on ymmärtää ihmisen tilannetta paremmin ja löytää keinoja sen tukemiseen.

Mutta mitä psykologinen testaus oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi monia testimenetelmiä voivat käyttää vain psykologit?

Psykologi on ihmismielen ja käyttäytymisen asiantuntija

Psykologit ovat ainoa ammattiryhmä, jonka koulutukseen kuuluu laaja kokonaisuus sekä psykologian teoriaa että psykologisten ilmiöiden mittaamista koskevaa tutkimusta eli psykometriikkaa. Psykometriikassa kehitetään ja arvioidaan menetelmiä, joilla voidaan tutkia esimerkiksi ajattelua, oppimista, tunteita ja persoonallisuutta.

Koulutuksensa ansiosta psykologit osaavat käyttää psykologisia testejä osana laajempaa psykologista tutkimusta ja arviointia. Keskeistä ei ole yksittäinen menetelmä, vaan se, millaisia kysymyksiä esitetään, miten tuloksia tulkitaan ja miten ne liitetään osaksi ihmisen kokonaistilannetta.

Psykologiset testit mittaavat rajattuja ilmiöitä

Psykologinen testi on aina standardoitu arviointimenetelmä. Se tarkoittaa, että kaikille tutkittaville annetaan samat ohjeet ja tehtävät, ja vastaukset pisteytetään ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan.

Standardoinnin ansiosta tuloksia voidaan vertailla luotettavasti. Yksittäisen henkilön tuloksia voidaan esimerkiksi suhteuttaa testin normiryhmään eli suureen joukkoon ihmisiä, jotka ovat tehneet saman testin samoissa olosuhteissa. Jos henkilön suoriutuminen tai vastaukset poikkeavat normiryhmästä ennalta määritellyllä tavalla, tulos voi kertoa vahvuuksista tai haasteista.

Psykologinen testi ei kuitenkaan mittaa ihmistä kokonaisuutena. Se tarkastelee aina jotakin rajattua psykologista ilmiötä. Karkeasti ottaen testit voidaan jakaa kahteen pääryhmään.

Ensimmäinen ryhmä keskittyy tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten muistiin, tarkkaavuuteen, päättelyyn ja ongelmanratkaisuun. Näissä niin sanotuissa kykytesteissä tutkittava tekee tehtäviä, jotka edellyttävät tietyn tiedonkäsittelytoiminnon käyttöä.

Toisen keskeisen ryhmän muodostavat menetelmät, joilla arvioidaan persoonallisuutta tai tunne-elämää, kuten psyykkistä kuormittuneisuutta. Näitä arvioidaan usein kyselylomakkeilla, mutta joissakin tilanteissa käytetään myös suoritusperustaisia arviointimenetelmiä. Tällöin tutkittava tulkitsee moniselitteisiä ärsykkeitä. Arvioinnissa tarkastellaan paitsi vastauksia myös sitä, miten henkilö havaitsee ja jäsentää niitä. Tavoitteena ei ole lokeroida ihmisiä, vaan tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään hänen ajankohtaisia kokemuksiaan sekä tyypillisiä reaktio- ja toimintatapojaan.

Testi on vain yksi osa tutkimusta

Psykologinen testi on aina vain yksi tietolähde psykologisessa tutkimuksessa. Psykologinen tutkimus on prosessi, joka alkaa tutkimuskysymyksestä. Ensin on siis määriteltävä, mistä tilanteessa oikeastaan halutaan saada lisäymmärrystä.

Esimerkiksi lapsen oppimiseen liittyvä huoli voi herätä vanhemmilla tai opettajilla. Tällöin psykologi voi kykytestien avulla arvioida, ovatko oppimisen kannalta keskeiset ajattelutoiminnot, kuten muisti, tarkkaavuus ja päättely, lapsen ikätasolle tyypillisellä tasolla. Jos nämä toiminnot näyttävät olevan ikätasoisia, haasteiden taustalla voi olla jokin muu tekijä, kuten psyykkinen kuormitus, ahdistuneisuus tai motivaatioon liittyvät syyt. Tätä voidaan selvittää tarkemmin persoonallisuuden ja tunne-elämän testeillä.

Pelkkä testitulos ei kuitenkaan yleensä kerro yksilötasolla, mistä havaittavat haasteet juuri kyseisessä tilanteessa johtuvat. Siksi psykologinen arviointi sisältää myös haastatteluja, taustatietojen tarkastelua, havainnointia sekä eri tietolähteiden yhdistämistä. Näin yksittäiset testitulokset saadaan osaksi laajempaa kokonaiskuvaa.

Tutkimusprosessin tärkeä vaihe on myös palautekeskustelu. Siinä tulokset käydään läpi yhdessä ja pohditaan, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Tämän pohjalta voidaan usein tehdä konkreettisia suosituksia siitä, miten tilannetta voidaan lähteä ratkaisemaan.

Psykologin asiantuntemus on paljon muutakin kuin testaamista

Vaikka psykologiset testit ovat ehkä tunnetuin osa psykologin työtä, psykologin asiantuntemus ei rajoitu niiden käyttöön.

Usein vielä keskeisempää on tilanteen kokonaisvaltainen jäsentäminen eli niin sanottu psykologinen formulointi. Tällöin pyritään ymmärtämään, mistä tilanteessa on kysymys ja millaisia kysymyksiä tutkimuksessa ylipäätään kannattaa tarkastella.

Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa psykologin tutkimuksiin ohjataan vasta silloin, kun muille on syntynyt tunne siitä, ettei tilanne etene tai ettei oikein tiedetä, mistä on kyse. Tällaisissa varhaisissa ja vielä avoimissa tilanteissa varsinaiset psykologiset testit eivät yleensä ole tarkoituksenmukaisin työkalu, koska ne mittaavat tarkasti rajattuja ilmiöitä.

Sen sijaan psykologi voi olla keskeisessä roolissa tiedon kokoamisessa, jäsentämisessä ja eri näkökulmien yhdistämisessä. Näin tilanteesta muodostuu kokonaiskuva, ja tutkimuskysymyksiä voidaan tarvittaessa tarkentaa yhteistyössä muiden kanssa. Usein jo tämä prosessi voi auttaa löytämään riittäviä ratkaisuja, eikä varsinaista psykologista testausta välttämättä tarvita lainkaan.

Psykologinen arviointi tukee ymmärrystä ja ratkaisuja

Parhaimmillaan psykologinen testaus auttaa ymmärtämään ihmisen tilannetta tarkemmin ja tukemaan hänen hyvinvointiaan, oppimistaan tai työskentelyään.

Testaus tai tiettyjen testimenetelmien käyttö ei kuitenkaan ole itseisarvo. Yksittäinen testi ei ratkaise ihmisen tilanteeseen liittyviä kysymyksiä eikä kerro kaikkea ihmisestä.

Olennaista on kokonaisuus. Siihen kuuluvat asiantunteva arviointi, eri tietolähteiden yhdistäminen ja tiivis yhteistyö tutkittavan sekä tarpeen mukaan hänen läheistensä ja muiden ammattilaisten kanssa.

Kun psykologinen tutkimusprosessi toteutetaan huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, siitä saadaan tietoa, joka tukee sekä yksilön arkea että muiden ammattilaisten työtä.

Sara Bergström
Liiketoimintajohtaja
0400 932 831
sara.bergstrom@solohealth.fi