Omalääkärin arki: edelleen perusterveydenhuollon työtä, mutta eri otteella.
Henri Ikonen toimii Solo Healthin kautta terveyskeskuksessa omalääkärinä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän on tehnyt terveyskeskustyötä vuodesta 2020 ja vuoden verran osastonlääkärinä psykiatrialla. Omalääkärimalli ei hänen mukaansa mullistanut työn sisältöä. Se muutti tavan tehdä sitä.
“Ei omalääkärin työ luonteeltaan eroa kovin paljoa aiemmasta. Samaa perusterveydenhuollon työtä se on, mutta vähän eri otteella. Mielestäni tämän mallin muutokset ovat olleet myönteisiä aiempiin malleihin verrattuna. Minulla on enemmän vastaanottoaikoja käytettävissä. Ehdin nähdä potilaita enemmän kasvokkain.”
Omalääkärimallin ydin on rajattu vastuuväestö. Kun väestö on oma, syntyy jatkuvuutta. Potilaat tulevat tutummiksi, työ muuttuu ennakoitavammaksi ja vaikutus näkyy arjessa.
Pieni väestö tekee pienistä asioista tärkeitä
Moni lääkäri miettii, muuttaako oma väestö oikeasti mitään, jos potilaat ja vaivat ovat samoja. Henrin kokemuksen mukaan muutos syntyy siitä, miten oma lista ohjaa tarttumaan asioihin ajoissa.
“Kun väestö on oma, se motivoi hoitamaan pienetkin asiat heti kuntoon. Tulee sellainen fiilis, että tekee omia tulevaisuuden töitä pois alta.”
Tämä näkyy esimerkiksi reseptinuusinnoissa ja pienissä yhteydenotoissa. Kun niihin vastaa ajoissa, ne eivät kasva myöhemmin monimutkaisemmiksi käynneiksi. Samalla oma työ pysyy paremmin hallinnassa.
Venyminen ei katoa, mutta se tuntuu reilummalta
Kuormitus ei poistu omalääkärimallissa. Päivä voi silti venyä, jos potilaita on paljon tai kirjaaminen vie aikaa. Henri sanoo, että oma kokemus venymisestä muuttuu, kun se näkyy myös korvauksessa.
“Minulla on parempi motivaatio hoitaa paljon potilaita ja kirjata työpäivän jälkeen, vaikka pitkäänkin. Kun saan niistä käynneistä palkkion, niin se ei tunnu niin epäreilulta.”
Venyminen ei ole tavoite. Se on osa työtä myös muissa malleissa. Tässä mallissa se tuntuu Henrin mukaan helpommin perustellulta, koska oma työ kohdistuu omaan väestöön ja tulos näkyy selvemmin.
Työrytmi rakentuu mitoituksesta ja sopimisesta
Työrytmi kiinnostaa omalääkärimallissa lähes aina ensimmäisenä. Länsi-Uudenmaan mallissa vastuuväestö voi vaihdella noin 400–3000 asukkaan välillä. Henri aloitti suuremmalla väestöllä, mutta muutti myöhemmin rytmiä ja mitoitusta omaan tilanteeseensa sopivammaksi.
“Minun vastuuväestöni on tällä hetkellä noin 1600 ja teen neljää päivää viikossa. Tämä määrä on tuntunut minusta sopivalta tässä elämäntilanteessa.”
Hän korostaa, että oikea mitoitus ei ole yksi luku, vaan kokonaisuus. Se riippuu väestöstä, lääkärin toimintatavoista ja siitä, miten arki sovitaan hoitajaparin kanssa.
“Nykyään pystyn järjestelemään päivääni esimerkiksi arkimenojen mukaan. Keskustelin asiasta myös hoitajaparini kanssa, ja asia on sovittu yhdessä hänen kanssaan.”
Akuuttiajat eivät synny itsestään
Yksi käytännön kysymys on akuuttiajat. Onko omalääkärillä mahdollista tarjota “saman päivän” vastaanottoja. Henrin mukaan on, mutta vain jos se suunnitellaan.
“Akuuttiaikoja on mahdollista tarjota, mutta se ei toteudu ilman suunnittelua. Työpäiviin kannattaa säästellä tyhjiä aikoja. Kalenteria ei kannata täyttää etukäteen ääriään myöten.”
Tämä on samalla mallin realiteetti. Jatkuvuus ei kanna, jos kalenteri rakennetaan täyteen ja yllätyksille ei jätetä tilaa. Omalääkärimalli on myös kysynnän hallintaa.
Potilas voi vaihtaa omalääkäriä, jos kapasiteettia on
Potilaan oikeudet kiinnostavat lääkäreitäkin. Vaihto herättää kysymyksiä luottamuksesta ja käytännön työstä. Henrin mukaan vaihtaminen on ollut sujuvaa, kunhan vaihtoehtoja on.
“Jos omalääkäreitä riittää, potilas voi vaihtaa toiseen omalääkäriin tai takaisin normaaliväestöön. Se on käytännössä ollut yhden monisteen allekirjoittaminen. Helppoa ja nopeaa.”
Jatkuvuus muistuttaa yksityistä. Arki on julkisen.
Henri ei ole tehnyt yksityisvastaanottoa, mutta tunnistaa vertailun. Listaan perustuva jatkuvuus tuntuu tutulta. Ero näkyy arjen rakenteissa.
“Malli on tavallaan yksityiseltä puolelta tuttu, mutta julkisella on julkiset resurssit ja potilaita riittää. Ei ole ollut paljoakaan tyhjiä aikoja. Myös konsultaatioväylät erikoissairaanhoitoon ovat julkisella kattavat.”
Henrin kuvauksessa jatkuvuus yhdistyy julkisen puolen varmuuteen. Kysyntä ei lopu kesken. Tuki ja konsultaatio ovat lähellä.
Ruuhkahuiput vaativat joustoa
Kysynnän piikit eivät katoa tässäkään mallissa. Niistä selviää joskus venymällä. Henri lisää kuitenkin kaksi tarkennusta. Kaikkien ei tarvitse venyä samalla tavalla, jos työ suunnitellaan oikein. Ja toiseksi, mallin yksi hyöty on mahdollisuus tehdä asiat kerralla kunnolla.
“Jos oma elämäntilanne on sellainen, että ei pysty venymään, niin se vaatii erityistä suunnittelua. Toisaalta malli motivoi jaksamaan huippupäivät paremmin, koska käyntien määrä näkyy palkassa.”
“Minun mielestäni kysynnän vaihtelu päivien sisällä on ok. Jos huomaan vastaanotolla, että potilaan kanssa menee pidempään, tässä mallissa siihen on mahdollisuus. Asiat tulee hoidettua kunnolla.”
Henrin mukaan tämä on tärkeä ero. Kiire ei katoa, mutta oma väestö ja hallittavampi kalenteri tuovat tilaa järkevälle priorisoinnille.
Asioita jää vähemmän roikkumaan
Henri ei kuvaa omalääkärimallia täydelliseksi. Hän sanoo silti selkeästi, että se on ollut hänelle aiempaa parempi tapa tehdä perusterveydenhuoltoa. Erityisesti hoitaja-lääkäri-parimalli on vahvistanut työnjakoa.
“Minä olen tykännyt mallista. Siinä on paljon etuja. Hoitaja-lääkäri-parimalli on osoittautunut toimivaksi. Ajanvaraukset kulkevat hoitajan kautta, ja minä voin keskittyä ydintekemiseeni, potilaiden hoitoon vastaanotolla ja puhelimitse.”
Ja kun Henri lopulta tiivistää, hän palaa samaan ytimeen, joka toistuu hänen puheessaan useaan kertaan.
“Tämä malli motivoi minua hoitamaan potilaideni asioita kokonaisvaltaisemmin kuntoon.”
Omalääkärinä sinä hallitset työtä, ei työ sinua
Omalääkärimalli palauttaa hallinnan omaan työhön. Työsi joustaa elämäntilanteesi mukaan, ja saat reilun palkkion siitä, että hoidat potilaitasi hyvin.
Selkeä potilasjoukko, ennakoitava arki ja mahdollisuus rakentaa pysyviä hoitosuhteita tekevät työstä mielekästä ja kestävää. Kun työ on hallittavaa, myös elämä mahtuu mukaan.
Mitä omalääkärimalli on?
Omalääkärinä sinulla on oma nimetty väestö, jonka terveyttä hoidat pitkäjänteisesti. Se tarkoittaa selkeää potilasjoukkoa, ennakoitavaa työmäärää ja mahdollisuutta rakentaa pysyviä hoitosuhteita.
Toisin kuin tiimimallissa, työssä on vähemmän “himmeliä” ja enemmän perustyötä: näet potilaat itse, ratkaiset heidän asioitaan kokonaisuutena ja voit rytmittää työpäivät omien toiveidesi mukaan.
Mallissa yhdistyvät kolme asiaa: hallittava työ, reilu palkkio ja joustava arki.
Solon omalääkäri Henri Ikonen kertoo
”Omalääkärimalli motivoi paremmin – näen potilaita enemmän ja voin räätälöidä työpäiviäni paremmin kuin ennen.”
Omalääkärimallin ydin lääkärille
Hallittava työ: selkeä oma väestö, ei arpapeliä potilasjakaumassa.
Ennakoitava palkka: peruspalkka + tulospalkkio laadusta, ei pelkistä käyntimääristä.
Pitkäjänteiset potilassuhteet: jatkuvuus ja hoidon kokonaisuuden hallinta.
Joustava arki: mahdollisuus rytmittää työmäärää elämäntilanteen mukaan.
Resurssit ympärilläsi: hoitajatyöpari ja hyvinvointialueen moniammatillinen tuki.
Hallinta ja ennakoitavuus
Omalääkärimalli tuo takaisin sen, minkä moni lääkäri kokee tärkeimmäksi: hallinnan omaan työhönsä. Kun väestö on selkeästi rajattu, tiedät tarkalleen, keitä hoidat ja kuinka paljon työtä on odotettavissa. Kuorma ei kasaannu sattumalta, vaan se on määritelty ja sovittu etukäteen. Tämä tuo työhön ennakoitavuutta, joka vähentää stressiä ja antaa mahdollisuuden suunnitella arkea pitkällä aikavälillä.
Hallinta ei kuitenkaan tarkoita yksin pärjäämistä. Taustalla on hyvinvointialueen resurssit, tiimi ja hoitajatyöpari, joiden kanssa työskentelet. Potilaiden asiat eivät jää yksittäisen lääkärin harteille, vaan kokonaisuus rakentuu moniammatillisesti. Samalla pystyt keskittymään olennaiseen: potilaan kohtaamiseen ja hoitosuhteen jatkuvuuteen.
Kuten Solo Healthin omalääkärinä työskentelevä Henri kuvaa:
”Omalääkärimallissa tiedän, että työni pysyy hallittavissa. Voin keskittyä potilaisiin sen sijaan, että miettisin jatkuvasti, paljonko kuormaa kertyy.”
Omalääkärinä työpäiväsi ei ole arpapeli, vaan ennakoitava kokonaisuus. Tämä lisää työn mielekkyyttä ja tekee siitä kestävämpää – ei vain sinulle, vaan myös potilaille, jotka hyötyvät pysyvästä ja sitoutuneesta hoitosuhteesta.
Perheystävällisyys ja jousto
Omalääkärimalli on rakennettu tukemaan myös lääkärin omaa elämää. Ruuhkavuosia elävälle lääkärille on ratkaisevaa, että työ joustaa eikä syö kaikkea aikaa ja energiaa perheeltä. Mallissa kuorma on rajattu, ja työn rytmiä voidaan sovittaa elämäntilanteen mukaan. Se tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa vastaanottojen määrään ja aikatauluihin – ilman, että laatu tai palkka kärsivät.
Joustavuus ei ole pelkkä lupaus paperilla. Käytännössä se tarkoittaa, että lääkäri voi suunnitella työviikon siten, että tärkeät perhehetket ja vapaa-aika mahtuvat kalenteriin. Kun työpäivät ovat ennakoitavia ja kuorma hallittua, jää voimia myös kodin arkeen ja palautumiseen.
Omalääkärinä toimiva kollega kertoo:
”Olen voinut sovittaa työt niin, että ehdin iltaisin lasten harrastuksiin. En tunne enää jatkuvaa syyllisyyttä siitä, että työ vie kaiken ajan.”
Kun lääkäri jaksaa ja voi hyvin, myös potilaat hyötyvät. Omalääkärimalli tukee ammatillista sitoutumista ilman, että yksityiselämä kärsii. Se tekee työstä paitsi houkuttelevampaa myös inhimillisempää – mallin suurin arvo onkin siinä, että se tunnustaa lääkärinkin olevan ihminen työnsä takana.
Arvostus ja reilu palkkio
Lääkärin työ on vaativaa, ja sen pitää näkyä myös palkassa. Omalääkärimallissa tulot eivät riipu sattumanvaraisista käyntimääristä, vaan pohjapalkka ja sen päälle rakentuva tulospalkkio muodostavat ennakoitavan kokonaisuuden. Tärkeää on, että palkkiomalli palkitsee työn laadusta – hyvin hoidetut potilaat, jatkuvuus ja sitoutuminen näkyvät suoraan palkassa.
Tämä tekee mallista reilun vaihtoehdon. Lääkäri saa mahdollisuuden ansaita kilpailukykyisesti ilman, että työn arvaamattomuus syö taloudellista turvaa. Lisäksi palkka muodostuu selkeistä komponenteista, joita on helppo seurata ja suunnitella. Tämä lisää paitsi luottamusta työnantajaan myös omaa mielenrauhaa.
Arvostus ei kuitenkaan tarkoita pelkkää rahaa. Omalääkärinä olet osa tiimiä, jonka panosta arvostetaan ja joka saa vaikuttaa työnsä ehtoihin. Reilu palkkio ja arvostus kulkevat käsi kädessä – kun lääkäri kokee työnsä merkitykselliseksi ja palkitsevaksi, siitä hyötyvät sekä potilaat että koko järjestelmä.
Solo Healthin kautta Länsi-Uudellamaalla toimiva omalääkäri Henri Ikonen kertoo mitä omalääkärinä toimiminen tarkoittaa käytännössä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä omalääkärimallista
Kenelle omalääkärimalli sopii?
Kuka voi toimia omalääkärinä?
Nykymallilla omalääkäriksi voi ryhtyä kuka tahansa Suomessa laillistettu lääkäri, jolla on vähintään kolme vuotta työkokemusta valmistumisensa jälkeen.
Erikoistumista ei vaadita, mutta kilpailutuksessa yleislääketieteen erikoislääkärit saavat lisensiaatteja enemmän valintapisteitä.
Milloin voin aloittaa työssä – onko omalääkärin työpaikkoja jo tarjolla?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kilpailuttaa väestöjä tasaiseen tahtiin, noin 4 kertaa vuodessa. Kilpailutusten jälkeen omalääkärin on mahdollista aloittaa väestönsä hoito muutaman kuukauden kuluessa.
Millaisen sopimuksen solmin ryhtyessäni omalääkäriksi?
Työsopimuksesi on kanssamme toistaiseksi voimassa oleva. Voit itse määrittää työmääräsi. Kokonaispalkkaus perustuu väestösi suuruuteen, suoritteiden määrään, sekä laatutekijöihin (esim. hoidon saatavuus, T3 ajat)
Kuinka pitkäksi aikaa olen sitoutunut työhön?
Omalääkärimallin tavoite on hoidon ja potilassuhteiden pitkäaikainen jatkuvuus. Tämä on myös Solon tavoite, joten toivomme, että viihdyt omalääkärinä pitkään. Mikäli kuitenkin tuntuu siltä, että kaipaat muita töitä, niin ei huolta: etsimme niitä sinulle ja väestöllesi uuden omalääkärin.
Mitä omalääkärin työ sisältää?
Mitä omalääkärin työ sisältää?
Työ on kliinisesti katsottuna pitkälti perinteistä terveyskeskustyötä: yleislääkärin vastaanottokäynnit, etäkontaktit, toimenpiteet, reseptityö, lausunnot, kuntoutussuunnitelmat, sekä vastuuväestöä koskeviin muiden ammattilaisten konsultaatioihin vastaamisen.
Miten työpäiväni sisältö määräytyy?
Saat itse määrät työpäiviesi sisällön ja keston. Olet vastuussa väestösi hoitamisesta ja saat tehdä tämän omalla tavallasi.
Kuinka suuri väestö omalääkärillä voi olla?
Tällä hetkellä väestö voi olla suuruudeltaan mitä tahansa 600-3000 väliltä. Väestön kokoa voidaan joustavasti muuttaa isommaksi tai pienemmäksi.
Millä perustein väestöt jaetaan?
Väestöt kilpailutetaan valintaperusteinaan vastuulääkärin osaaminen ja kokemus. Tullaksesi valituksi, sinun on oltava vähintään Suomessa laillistettu lääkäri, jolla on työkokemusta yleislääkärin työstä Suomessa 3 vuotta tai enemmän. Parhaat valintapisteet saat, mikäli olet Suomessa laillistettu yleislääketieteen erikoislääkäri ja työkokemuksesi erikoislääkärinä on yli 5 vuotta.
Miten omalääkärimalli eroaa perinteisestä terveyskeskustyöstä?
Ehdit näkemään omalääkärinä potilaita huomattavasti enemmän kuin perinteisemmässä mallissa, jossa terveyskeskuksissa on tapana työskennellä. Työsi on myös huomattavasti autonomisempaa ja ”perustyötä on enemmän ja himmeliä vähemmän”.
Miten varmistetaan, ettei työkuorma kasva liian suureksi?
Saat itse määrät työpäiviesi sisällön ja keston. Olet vastuussa väestösi hoitamisesta ja saat tehdä tämän omalla tavallasi. Mikäli vaikuttaa siltä, että työkuormaa on liikaa, voit lyhyellä aikavälillä esim. vähentää vastaanottojen määriä päivässä. Pidemmällä aikavälillä voit myös joustavasti muuttaa vastuuväestösi kokoa.
Kuinka vastaanotto järjestetään lomien aikana?
Lyhyemmät lomat voit järjestellä itsenäisesti vastaanottoaikoja sulkemalla. Lomat pitävät mielen virkeänä ja me Sololla hoidamme loman ajaksi sinulle tarvittaessa sijaisen.
Missä määrin malli mahdollistaa työn joustot?
Saat itse joustavasti määrittää työpäivien ja -viikkojen sisällön ja pituuden. Voit tehdä työstäsi omannäköisesi ja hoitaa väestöäsi parhaaksi näkemälläsi tavalla.
Voinko vaikuttaa hoitajatyöparini valintaan?
Voit. Solon kautta pääset vaikuttamaan työparinasi toimivan, väestösi omahoitajan valintaan.
Onko osa-aikaisuus mahdollista?
Osa-aikaisuus on täysin mahdollista. Väestösi kokoa muuttamalla voit vaikuttaa työkuormaasi ja tätä kautta myös työmäärääsi.
Kuinka omalääkärimalli sopii ruuhkavuosia elävän lääkärin elämään?
Työ on loistavasti yhdistettävissä ruuhkavuosien kiireiseen elämään: saat joustavasti määritellä itsellesi työpäivien sisällön ja keston.
Palkka ja ansiot
Miten palkkioni määräytyy?
Palkkiosi koostuu kolmesta komponentista: väestösi kokoon perustuvasta peruspalkkiosta, suoritteiden määrään pohjautuvasta palkkiosta, sekä laatupalkkioista
Kuinka paljon voin ansaita?
Kauttamme omalääkäreinä toimivat lääkärit ansaitsevat tällä hetkellä 12 000–16 000 euroa kuukaudessa. Kuukausiansiot vaihtelevat väestön koon (2000-2500 ihmistä) ja suoritteiden määrän mukana.
Näkyykö työn laatu palkassa?
Kyllä. Laatumittareina käytetään UPC/SLICC-mittaria, hoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Näitä seurataan kuukausitasolla ja myös laatupalkkiot maksetaan kuukausittain.
Onko palkkio oikeasti ennustettava?
On. Väestön kokoon perustuva peruspalkkiosi on vakio. Tämän lisäksi voit melko tarkasti ennakoida suoritteidesi määrän per kuukausi. Laatupalkkiot seuraavat työtäsi, joten tältä osin pääset itse suoraan vaikuttamaan myös näiden ennustettavuuteen.
Miten omalääkärimallin palkkiomalli eroaa virkapalkasta?
Palkkiomalli on monelle lääkärille tuttu privaattimaailmasta. Palkkio suurilta osin määräytyy tekemiesi suoritteiden mukaan. Erona privaattiin on se, että myös työsi laatu näkyy palkkapussissa. Hyvä on huomioida myös se, että privaan verrattaessa tyhjiä aikoja ei juuri jää ajanvarauskalenteriin.
Onko olemassa laskelmia omalääkärimallilla toimivan lääkärin palkkioista?
Omalääkärimallilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta ja helpottaa hoitoon pääsyä. Tutkimustuloksia on myös siitä, että malli parantaisi lisäksi hoidon laatua. Omalääkärimallin myötä haetaan myös kustannussäästöjä erikoissairaanhoidon puolelta, kun lähetteiden määrät tänne pienenevät.
Miksi Suomi on palaamassa omalääkärimalliin?
Omalääkärimallin idea ei ole uusi. Malli on ollut Suomessa käytössä aiempina vuosikymmeninä, mutta sen vakiintuminen jäi toteutumatta. Muutamat hyvinvointialueet ovat jälleen ottamassa omalääkärimallia käytäntöön. Mallin puolesta puhuvat mm. seuraavat argumentit.
Hoidon jatkuvuus: potilas-lääkärisuhteen pysyvyys parantaa hoidon laatua, potilastyytyväisyyttä ja väestön terveyttä.
Kustannustehokkuus: jatkuvuus vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tarvetta, säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Henkilöstöpula: malli lisää työn mielekkyyttä ja voi siten houkutella lääkäreitä terveyskeskuksiin sekä pitää heidät alalla.
Kansainvälinen vertailu: Suomessa hoidon jatkuvuus on heikommalla tasolla kuin esim. Norjassa ja Tanskassa.
Historiallinen kokemus: omalääkärimalli toimi Suomessa aiemmin, mutta kariutui aliresursoinnin vuoksi. Nyt sen palauttaminen nähdään keinona vahvistaa perusterveydenhuoltoa.
Mitä luvut kertovat mallin toimivuudesta?
Malli on vielä suhteellisen tuore Suomessa, mutta maailmalta on saatu todella positiivisia kokemuksia mallin toimivuudesta. Suomessa kokemukset tähän asti ovat osoittaneet, että niin lääkärit kuin myös potilaat nauttivat tästä uudesta työotteesta.
Miten omalääkärimallin potilassuhteet eroavat terveyskeskustyöstä?
Väestön omalääkärinä luot pitkäaikaiset potilassuhteet väestösi kanssa. Koko mallin ydin on se, että tunnet väestösi ihmiset ja heidän sairaushistoriansa. Täten pystyt hoitamaan heitä kussakin tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.
Miksi minun kannattaisi harkita siirtymistä omalääkäriksi?
Omalääkärinä yhdistät yksityissektorin parhaat puolet ja julkisen sektorin vakauden. Mallissa palkkiot muodostuvat sekä peruspalkasta että työn laadusta – tulot ovat ennakoitavia ja reiluja, ilman että joudut elämään pelkkien käyntimäärien varassa. Samalla käytössäsi ovat hyvinvointialueen resurssit: oma hoitajatyöpari, moniammatillinen tiimi ja tukipalvelut, jotka helpottavat arkeasi.
Toisin kuin perinteisessä terveyskeskusmallissa, sinulla on selkeästi rajattu vastuuväestö, jonka tunnet ja jonka asioista vastaat pitkäjänteisesti. Tämä tuo työhön hallittavuutta ja ennakoitavuutta – tiedät, mitä työpäiväsi sisältävät ja kuinka paljon kuormaa on luvassa. Potilassuhteet eivät ole irrallisia kohtaamisia, vaan jatkuvia hoitosuhteita, mikä tekee työstä merkityksellisempää.
Samalla saat laajan autonomian: voit vaikuttaa työpäiviesi sisältöön, rytmiin ja painopisteisiin. Työ joustaa elämäntilanteesi mukaan, eikä vie kaikkea aikaa perheeltä tai palautumiselta. Lääkärit, jotka ovat jo siirtyneet malliin, kuvaavat sitä mahdollisuutena tehdä mielekästä työtä pitkällä tähtäimellä – hyvällä palkalla, hallittavassa kuormassa ja aidosti potilasta varten.
Lyhyesti: Omalääkärimalli antaa sinulle kilpailukykyisen palkkion, selkeät resurssit ja vapauden järjestää työsi tavalla, joka sopii sinulle.
Suvin Solo-ura alkoi jo ennen kuin Soloa oli olemassakaan
Lääkäripalveluiden palvelujohtaja Suvi Kangasniemi oli mukana käynnistämässä Soloa
– Kolmastoista päivä perjantai oli minun kohdallani hyvä päivä aloittaa uudessa työssä. Tarkka päivä oli 13. syykuuta vuonna 2019. Ei siinä tarvinnut kauaa miettiä, kun minua pyydettiin uutta liiketoimintaa kehittämään. Sain olla Kailin [Hjorth] ja Enelin [Tukiainen] kanssa alusta alkaen mukana rakentamassa jotain, mikä tänään tunnetaan Solona. Pääsin käynnistämään henkilöstövuokrausliiketoimintaa ja suunnittelemaan kaikkea mahdollista siihen liittyvää. Se aika oli todella antoisaa ja opettavaista.
– Aloitimme yleislääkäripuolella, ja yrityksen kasvun myöstä mukaan on tullut myös erikoissairaanhoitoa ja hoitajaliiketoimintaa sekä psykologiaa ja sosiaalityötä. Olen ihan superonnellinen tästä nykyisestä tilanteesta, jossa jokaisella liiketoiminnalla on omat vetäjänsä.
Solon visiona on olla terveydenhuollon paras työkaveri. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
– Aina kun lääkäriä ollaan rekrytoimassa tai kun lääkäri on jo meillä töissä, niin ainahan me tehdään kovasti töitä sen eteen, että hänellä on hyvä olla. Me tunnetaan lääkäreiden tarpeet hyvin jo pitkän kokemuksemme perusteella, ja lääkäriltä itseltään saadaan myös tietoa hänen omasta elämästään ja toiveistaan. Kaiken tämän tiedon ja kokemuksen perusteella me pyritään olemaan se paras työkaveri, joka kuuntelee ja johon voi luottaa kaikissa työasioissa.
Miten kuvailisit Soloa työyhteisönä?
– Solo näyttäytyy notkeana energisyytenä, tapana toimia, esim. siinä, että me viestitään asioista nopeasti, ettei lääkärin tarvitse jäädä odottamaan vastausta pitkäksi aikaa.
– Toivon, että meille saadaan myös jatkossa Solon näköistä porukkaa, joka uskaltaa mennä ja tehdä asioita täysillä epäonnistumisia pelkäämättä. Me ollaan porukkana eteenpäin meneviä ja ammattimaisia kaikessa tekemisessämme. Meillä on senioriteettia ja kykyä tukea kaikkia meidän työntekijöitämme.
Mitä neuvoja antaisit työsuhteen alkumetreillä olevalle sololaiselle?
– Ensinnäkin onnittelisin loistavasta valinnasta. Hienoa, että olet päätynyt sololaiseksi! Me ollaan tiivis toisiamme auttava kaveriporukka ja aidosti sua varten. Meillä voit mennä kenen tahansa luo puhumaan ja kysymään neuvoa.
– Syvällä Solon dna:ssa on sydämellisyys ja välittäminen. Toivon mukaan ne myös jatkossa välittyy meidän tekemisestämme.
Luotettava työnantaja tuo turvaa kiireisen työn tekijälle
Akuuttiosaston sairaanhoitaja Margit Kiisk
Miten päädyit sololaiseksi?
– Olin edellisessä työpaikassani pohtinut hetken aikaa, että haluaisin vaihtaa työpaikkaa. Samoihin aikoihin eräs kaverini aloitti Sololla ja kehui uutta työnantajaansa niin paljon, että soitin Solon yhteyshenkilölle. Meillä klikkasi heti hienosti, hän oli tosi mukava ja mulle tuli hyvä fiilis koko jutusta. Sen puhelun jälkeen mulle oli selvää, että mä meen seuraavaksi Sololle.
Millaisissa asioissa olet yhteydessä yhteyshenkilöösi?
– Oikeastaan kaikesta mahdollisesta… jos olen sairaana, soitan hänelle. Samoin jos minulla on kysyttävää työsopimuksesta, jos minulla on lomatoiveita tai että miten lasken kuukausipalkkani. Siis ihan kaikissa asioissa, jotka vähänkin mietityttää. Ja kaikkeen olen saanut vastauksen.
– En minä enää halua luopua siitä avusta, jota saan. Voin itse keskittyä työhöni ja sitten on se henkilö, joka hoitaa kaikki muut mieltä painavat asiat kuntoon.
Margit Kiisk
”Mulla ei ole ikinä aiemmin ollut tällaista turvaa ja tukea työpaikalla kuin mitä mulla nyt on.”
Mitä arvostat työnantajassa?
– Työyhteisö on minulle tärkeä ja se, että voin luottaa, että saan tarpeen vaatiessa aina apua. Arvostan tosi paljon sitä, että Sololla kaikki hoitajien yhteyshenkilöt ovat itsekin taustaltaan hoitajia, joten he pystyvät asettumaan työntekijän saappaisiin ja tukemaan tosi kokonaisvaltaisesti.
– Ja sitten tietysti se, että työnantaja on luotettava. Sololla kaikki on selkeätä ja hyvin hoidettua. Työntekijänä mulla ei ole ikinä ennen ollut samaa turvaa työpaikalla kuin mitä mulla on Sololla. Kolmivuorotyötä on jo itsessään vaikea sovittaa omaan elämään. Siksi arvostan työnantajaa, joka ymmärtää, että työ on vain yksi osa mun elämää.
– Jos mulla on toiveita työajoista, voin soittaa yhteyshenkilölleni ja luottaa siihen, että Sololla ollaan mun puolella. Mun puolesta ollaan jopa innoissaan, että ”Hei, sä oot menossa lomalle, oi vitsi miten kivaa! Kyllä me saadaan tää järjestettyä.”
Näin etenemme, kun haet Sololle
Moni sote-ammattilainen on tottunut rekryprosesseihin, jotka etenevät hitaasti, katkeilevat kesken tai jättävät hakijan epätietoisuuteen. Me haluamme tehdä toisin.
Avaamme tässä artikkelissa rekrytointimme vaiheet selkeästi jo etukäteen. Näet, mitä tapahtuu missäkin kohtaa, milloin sinuun ollaan yhteydessä ja mitä voimme tarjota jo ennen mahdollista työtarjousta.
Tavoitteemme on, että tunnet alusta alkaen, että sinulla on tuki, tieto ja oma yhteyshenkilö rinnallasi.
1. Ensikohtaaminen
Yhteinen matka alkaa yksinkertaisesta kontaktista: hakemuksesta, yhteydenottolomakkeesta tai kohtaamisesta messuilla. Olemme päivittäin yhteydessä lääkäreihin, erikoislääkäreihin, hoitajiin, psykologeihin ja opiskelijoihin – ja ensimmäinen kontakti voi jo avata uusia mahdollisuuksia.
Ensikohtaamisen jälkeen sinulle nimetään oma yhteyshenkilö, joka kertoo sinulle selkeästi, mitä työmahdollisuuksia on tarjolla ja miten etenemme seuraavaksi. Tarkoitus on, että et jää missään vaiheessa yksin tiedon kanssa.
2. Tutustuminen
Luottamus syntyy keskustelusta, ei lomakkeista. Siksi haluamme jutella kanssasi mahdollisimman pian, yleensä puhelimessa tai Teamsissa, joskus kasvotusten.
Keskustelussa käymme läpi osaamistasi, työtoiveitasi ja arkeasi. Haluamme ymmärtää, millaisessa tiimissä viihdyt, mitä toivot työvuoroilta ja millaisia tavoitteita sinulla on tulevaisuuteen. Samalla kerromme avoimesti, mitä Sololla työskentely tarkoittaa käytännössä – sekä hyvää että realistista.
Tavoitteemme ei ole kiirehtiä, vaan löytää yhteinen suunta, olipa se heti tai myöhemmin.
3. Läpinäkyvä eteneminen
Kun olemme tutustuneet, pidämme sinut koko ajan ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kerromme, milloin voit odottaa yhteydenottoa, palautetta tai päätöstä.
Pyrimme välttämään turhaa odottelua ja epäselvyyttä. Rehellinen ja nopea viestintä on meille osa hyvää hakijakokemusta – ja tapa osoittaa kunnioitusta ammattilaiselle, joka käyttää aikaansa prosessiin.
Jos sopiva tehtävä löytyy, etenemme yhdessä kohti työtarjousta. Joskus taas päätämme jatkaa keskustelua myöhemmin, jolloin pidämme yhteyttä kevyesti ja seuraamme tilanteesi kehittymistä.
4. Yhteinen päätös
Kun oikea tehtävä löytyy ja kokonaisuus tuntuu toimivalta, teemme päätöksen yhdessä.
Käymme työtarjouksen läpi rauhassa ja varmistamme, että sen ehdot vastaavat osaamistasi, toiveitasi ja elämäntilannettasi. Meille on tärkeää, että ratkaisu tuntuu sinusta oikealta myös pitkällä aikavälillä.
Kun päätös on tehty, valmistaudumme yhdessä seuraaviin askeliin.
5. Tervetuloa sololaiseksi
Kun sopimus on hyväksytty, toivotamme sinut tervetulleeksi osaksi Solon yhteisöä. Perehdytys alkaa heti, ja yhteyshenkilösi huolehtii käytännön asioista: työvuoroista, yksikön ohjeista ja kaikesta siitä, mikä helpottaa ensimmäisiä päiviäsi.
Sololaisuus näkyy arjessa ennen kaikkea helppoutena ja aitona yhteytenä omaan tiimiin. Haluamme, että tunnet olosi tervetulleeksi jo ennen ensimmäistä työvuoroasi – ja että yhteistyömme kestää pitkään.
Sololla et kulje työpolkuasi yksin. Sinulle nimetään henkilökohtainen tukihenkilösi, joka hoitaa käytännön asiat, vastaa kysymyksiisi ja tuntee juuri sinun tilanteesi. Voit keskittyä kliiniseen työhön, kun tuttu ihminen kulkee rinnalla työn arjessa, ilon hetkissä ja silloin, kun tarvitset tukea eniten.
Kun liityt Sololle, sinulle nimetään oma yhteyshenkilö. Hän tuntee työtaustasi, tilanteesi ja toiveesi – ja on tavoitettavissa silloin, kun tarvitset apua. Viesteihin vastataan nopeasti, usein saman päivän aikana. Ja jos vastausta ei heti ole, yhteyshenkilösi selvittää asian ja palaa sinulle.
Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että sinun ei tarvitse huolehtia käytännön asioista yksin. Yhteyshenkilö auttaa ensimmäisten työvuorojen kysymyksissä, hoitaa sopimukset ja aikataulut kuntoon, kartoittaa työtoiveesi ja ehdottaa juuri sinulle sopivia paikkoja. Samasta numerosta saat vastauksen palkkoihin, lomakäytäntöihin ja työpaikkojen yksityiskohtiin.
Kaikki tämä on sitä varten, että voit keskittyä kliiniseen työhön ja tietää, että taustatukeasi hoitaa joku, joka tuntee tilanteesi.
Työntekijämme arvostavat yhteyshenkilön tukea
Kyselymme tulokset vahvistavat tämän: työntekijämme kokevat yhteyshenkilönsä helposti tavoitettavaksi, osaavaksi ja sopivasti yhteyttä pitäväksi. Vuoden 2025 työntekijätyytyväisyyttä selvittävässä kyselyssä vastaajat ilmaisivat, että asiointi yhteyshenkilön kanssa on helppoa ja miellyttävää.
Solon työntekijät ovat erittäin tyytyväisiä yhteyshenkilöltä saamaansa tukeen.
Tämä voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta vaikutus on valtava. Kun työntekijä tietää, että apua on aina saatavilla ja asiat hoituvat nopeasti, hänen luottamuksensa työnantajaan kasvaa.
Luottamus syntyy pitkästä suhteesta
Sama yhteyshenkilö kulkee rinnallasi pitkään, ei vain yhden keikan ajan. Kun hän oppii tuntemaan osaamisesi ja elämäntilanteesi, pystymme tarjoamaan työmahdollisuuksia, jotka oikeasti sopivat arkeesi ja sen vaihteluihin.
Solon lääkärin kommentti
Olen ollut Sololla nyt yli 2,5 vuotta. Olen aina kokenut, että työnantaja ja yhteyshenkilö huolehtii, että minut nähdään ei vain työntekijänä, vaan myös ihmisenä. Olen ollut neljässä firmassa töissä, ja voin ihan rehellisesti kertoa, että Solo on mun paras työnantaja Suomessa.
Ihminen kohdataan, ei vain työntekijä
Sololla kuuluu kysyä myös kuulumiset. Jos elämässä tapahtuu jotakin isoa, hyvää tai vaikeaa, et jää yksin. Meidän tehtävämme ei ole vain hoitaa työvuoroja ja sopimuksia, vaan olla luotettava kumppani myös silloin, kun arki muuttuu. Tämä on saanut paljon kiitosta sololaisilta – ja on yksi syy siihen, miksi suhteet kestävät pitkään.
Soteri on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurekisteri, joka otettiin käyttöön vuonna 2024. Tässä oppaassa Punoksen psykologi Arimo Kerkelä käy läpi ammatinharjoittajien yleisimpiä Soteria koskevia kysymyksiä.
Soteri-rekisteri koskettaa käytännössä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjiä ja yrityksiä. Mutta mikä Soteri on, ja miten sitä käytetään? Tässä oppaassa käyn läpi Soterin käyttöä ammatinharjoittajien näkökulmasta. Opas on suunnattu erityisesti psykologeille, mutta siitä voivat hyötyä myös muut.
Oppaan alkuosassa käyn läpi perusasioita Soterista. Tämän jälkeen käsittelen sitä, milloin ja miten Soteria ja sen lomakkeita käytetään. Loppuun olen koonnut tietoa Soteriin liittyvistä kuluista sekä yleisimmistä pulmatilantesita.
Tämä opas on jatkoa aiemmalle ammatinharjoittajien oppaallemme. Opas pyrkii olemaan tarkka, ja sitä kirjoittaessa olen kysynyt tarkennuksia Valviran lakimieheltä. Oppaassa voi silti olla virheitä – epäselvissä tilanteissa kannattaa siis varmistaa tiedot AVIlta tai Valviralta.
Oppaan tiedot on päivitetty syyskuussa 2024. Juuri ennen oppaan julkaisua sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa väliaikaista lakimuutosta, joka vaikuttaisi hakemusten käsittelyyn ja töiden aloittamiseen. Laista kerrotaan oppaassa, mutta sen aikataulu ja käytännön yksityiskohdat eivät ole vielä kirjoitushetkellä tiedossa.
1. Yleistiedot Soterista
Soteri-rekisteri on valtava kokonaisuus, jota voi olla vaikea hahmottaa. Ensimmäisessä osiossa käymme tiiviisti läpi perustietoja Soterista ja siihen liittyvästä valvontalain uudistuksesta.
Mikä on Soteri-rekisteri?
Soteri on sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajarekisteri, joka otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Rekisterin käyttäjät voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: tietojen täyttäjiin, niiden valvojiin ja tietojen katsojiin.
Ensinnäkin yrittäjät ja yritykset sekä muut palveluntuottajat ilmoittavat Soterissa yrityksensä ajankohtaisesta toiminnasta ja sen muutoksista. Töitä ei yleensä voi aloittaa, ennen kuin tiedot Soterissa on oikein ja hyväksytty. Toisena joukkona Soteria valvovat viranomaiset ylläpitävät Soteri-rekisteriä sekä käsittelevät palveluntuottajien hakemuksia.
Kolmantena ryhmänä Soteri-rekisteriä tulevat käyttämään useat tahot, jotka tarvitsevat tietoa eri palveluntuottajista. Tietoja voivat kerätä esimerkiksi eri viranomaiset ja yksityishenkilöt. Tätä julkista tietopalvelua ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön tätä opasta kirjoittaessa, vaan sen on tarkoitus valmistua myöhemmin.
Kuka Soteria ylläpitää?
Soteria ylläpitävät aluehallintavirastot (AVI) sekä sosiaali- ja terveysalan hallintoviranomainen eli Valvira. Jos palveluntuottajalla on toimintaa vain yhden aluehallintoviraston alueella, hänen asiansa käsittelee paikallinen AVI. Jos toimintaa on laajemmalla alueella, sen käsittelee Valvira.
Aluehallintovirastoja on Suomessa seitsemän, ja niiden rajat mukailevat vuonna 2009 lakkautettua läänijakoa. Erona läänijakoon entinen Länsi-Suomen lääni on jaettu kahtia Lounais-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen virastojen kesken.
Soterin ylläpidon on tarkoitus siirtyä myöhemmin uudelle lupa- ja valvontavirastolle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Uusi keskitetty virasto ottaa haltuunsa suurimman osan Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävistä.
Kenen tulee käyttää Soteria?
Soteria käyttävät yksityiset sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajat, itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat sekä yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia ovat esimerkiksi asiakastyötä tekevät psykologit, psykoterapeutit ja fysioterapeutit. Kaikkia palveluntuottajia yksittäisistä ammatinharjoittajista suuriin terveysalan yrityksiin koskevat samanlaiset velvoitteet.
Tarkoituksena on, että myöhemmin myös hyvinvointialueet liittyvät Soteri-rekisteriin. Alkujaan julkisten palvelujen oli tarkoitus liittyä rekisteriin vuonna 2026, mutta elokuussa 2024 sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, että liittymistä ollaan siirtämässä vuoteen 2027.
Soteri-rekisterissä kaikkia rekisterissä olevia tahoja kutsutaan yleisesti palveluntuottajiksi. Myös tässä oppaassa käytetään samaa termiä.
Aiempaa sote-palveluntuotantoa voi jatkaa entisellään, jos sen on aloittanut ennen Soterin käyttöönottoa. Tällöin Soterin käyttö tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun omaan toimintaan tulee muutoksia tai viimeistään maaliskuun 2025 lopussa, kun kaikkien palveluntuottajien on tarkistettava tietonsa. Tietojen vuosittainen tarkistaminen on uusi velvollisuus, joka on korvannut aiemmin yrittäjien tekemän toimintakertomuksen.
Soteri-rekisteriin ei tarvitse liittyä, jos on tehnyt esimerkiksi pelkkiä koulutuksia tai rekrytointeja yrittäjänä. Kaikkien sote-alan töitä yrittäjänä tehneiden on kuitenkin päivitettävä tietonsa ja esimerkiksi tehtävä omavalvontasuunnitelma, vaikka palveluntuotanto ei olisi enää aktiivista. Jos oma toiminta on loppunut ja palveluntuottaja haluaa poistua rekisteristä, tulee tästä tehdä ilmoitus.
Miksi Soteri on olemassa, ja mihin sitä käytetään?
Soterin käyttöönottoon on liittynyt erinäisiä hankaluuksia. Hakemusten käsittelyajat ovat alkuun pitkittyneet, ja rekisterin käyttö on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä. Esimerkiksi aiempaan Valveri-rekisteriin tottunut toiminimiyrittäjä voi kokea, että oma yrittäjyys oli ennen paljon helpompaa.
Miksi Soteri on siis otettu käyttöön?
Soteri-rekisteri ei ole muutosten syy, vaan seuraus. Vuoden 2024 alussa astui voimaan uusia sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia lakeja, joista keskeisin on laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Uusilla käytännöillä pyritään varmistamaan sote-palvelujen laatu ja turvallisuus. Uudet linjaukset vaativat aiempaa laajempia tietoja, joiden keräämistä ja käsittelyä varten Soteri on luotu.
Soteria käytetään siis sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitettyyn valvontaan. Sote-alan yrittäjän on käytettävä Soteria yleensä silloin, kun tämä ilmoittaa toimintansa muutoksista ja hakee niihin lupaa.
Mikä on muuttunut Soterin myötä?
Soteri-rekisteri ja uusi sote-valvontalaki tuo useita muutoksia palveluntuottajien toimintaan. Soteri kysyy enemmän tietoja kuin aiemmat järjestelmät, ja jokaisella toimijalla täytyy esimerkiksi olla oma omavalvontasuunnitelma.
Tietojen rakenne myös poikkeaa aiemmasta, kun aiemmat toimintayksiköt on jaettu edelleen palveluyksiköihin ja -pisteisiin. Palveluyksikkö tarkoittaa hallinnollista ja toiminnallista kokonaisuutta, jossa palveluja tuotetaan, ja yksittäisillä ammatinharjoittajilla on yleensä vain yksi palveluyksikkö. Palvelupisteet – joita voi olla useampia – tarkoittavat puolestaan niitä paikkoja, joissa palveluja tuotetaan. Sekä palveluyksiköiden että palvelupisteiden rekisteröinti on maksullista, ja käsittelymaksut poikkeavat aiemmista.
Selkeimpiä Soterin tuomia muutoksia ovat uusi käsittelyprosessi ja uudet käsittelymaksut. Uuden työn voi aloittaa vasta sitten, kun siihen liittyvät ilmoitukset on käsitelty Soterissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tämän prosessin tulisi viedä muutaman viikon ajan, mutta vielä syyskuussa 2024 käsittelyajat ovat venyneet muutaman kuukauden pituisiksi.
Soterin tuomia muutoksia käsitellään tarkemmin seuraavissa osioissa.
2. Soterin käyttö
Aika siirtyä teoriasta käytäntöön. Tässä osiossa käydään läpi tapoja, joilla ammatinharjoittajan tulee yleensä käyttää Soteria.
Miten kirjaudun Soteriin?
Soteriin löytyy linkit sekä aluehallintoviraston että Valviran sivuilta. Pääset kirjautumaan Soteriin suoraan tästä linkistä. Soterissa on käytössä Suomi-tunnistus, johon voi kirjautua Mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Kirjautumisen jälkeen valitaan edustettava yritys, kuten oma toiminimi.
Tämän jälkeen pääset sähköisen asioinnin yleisnäkymään, jossa näkyvät yrityksesi rekisteröinnit ja luvat sekä käsittelyssä olevat asiat.
Miten teen Soterissa uuden hakemuksen?
Soterin uusia hakemuksia ja muutoksia tehdään Rekisteröinnit ja luvat -osion painikkeesta ”Näytä rekisteritietoja tai tee muutoksia”. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia kuten psykologeja koskevat muutokset löytyvät Sosiaali- ja terveyspalvelut -otsikon alta.
Painikkeet palveluyksiköiden ja palveluyksiköiden lisäämiselle sekä vastuuhenkilön vaihtamiselle aukaisevat saman lomakepohjan eri kohdista. Luultavasti myös painike rekisteröinnin muutoksille johtaa samaan pohjaan, mutta kirjoitushetkellä tämä painike ei toiminut allekirjoittaneella. Lomakkeen osiosta toiseen voi liikkua välilehtiä klikkaamalla:
Yksi Soterin ammatinharjoittajille keskeisimmistä osioista on hieman piilossa. Kun viimeisessä Palveluyksiköt-välilehdessä valitsee valmiin palveluyksikön tai painaa ”Lisää uusi palveluyksikkö”, aukeaa uusi valikko, jossa täytetään tietoja palveluyksiköistä ja -pisteistä sekä näihin liittyviä suunnitelmia.
Toimintasuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma – Mitä suunnitelmia ja tietoja tarvitsen Soterin hakemuksia varten?
Jokaisella palveluyksiköllä tulee olla Soterissa toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on pakollinen liite, joka lähetetään hakemuksen yläosan kohdasta ”Hakemuksen lisätiedot”. Omavalvontasuunnitelmaa ei lähetetä viranomaisille, vaan siitä riittää tieto, milloin suunnitelma on tehty. Lisäksi lääkehoitoa tarjoavilta palveluyksiköiltä ja -pisteiltä edellytetään lääkehoitosuunnitelmia.
Toimintasuunnitelma on tuotetuista palveluista. Vapaamuotoinen toimintasuunnitelma vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Mitä sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja tarjotaan?
Kelle palvelua tuotetaan?
Kuka palveluja tarjoaa?
Millaisissa tiloissa ja millaisilla välineillä palveluja tuotetaan
Omavalvontasuunnitelma on puolestaan vapaamuotoinen kuvaus siitä, kuinka palveluntuottaja huolehtii työnsä laadusta ja turvallisuudesta. Omavalvontasuunnitelmaa käsitellään tarkemmin oppaan seuraavassa osiossa.
Jokaisella palvelupisteellä tulisi olla omat poistumisturvallisuusselvitys, valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma kriisitilanteisiin, pelastussuunnitelma sekä tietoturvasuunnitelma. Esimerkiksi kouluilla ja terveydenhuollon tiloissa pitäisi olla valmiiksi olemassa. Tällöin riittää, kun palveluntuottaja selvittää ja merkitsee lomakkeeseen, milloin suunnitelmat ja selvitykset on tehty.
Soteri tallentaa keskeneräisen hakemuksen automaattisesti luonnoksena, joka löytyy myöhemmin sähköisen asioinnin etusivun kohdasta Omat asiat.
Soterin hakemuksessa huomioitavaa
Soterin rekisteritietojen muutokset tehdään lomakkeella, jonka käyttö ei ole aina intuitiivista. Tässä muutamia syyskuussa 2024 näkyneitä yksityiskohtia, jotka on hyvä tiedostaa hakemusta täyttäessä:
Palveluyksikön ja palvelupisteessä tuotettavien palvelujen lomakkeet kysyvät vastuuhenkilön työkokemusta. Tämän kohdan maksimipituus on kuitenkin vain 200 merkkiä, joten kuvauksen täytyy olla hyvin tiivis.
Lomake voi vaatia vastausta myös kohtiin, jotka eivät koske kaikkia ammatinharjoittajia. Esimerkiksi lääkehoitosuunnitelman päivämäärä vaaditaan kaikilta palvelupisteiltä. Tällöin kohtaan voinee merkitä lomakkeentekopäivän, ja Lisätietoja-kohdassa voi täydentää, ettei palvelupisteellä ole tarvetta kyseiselle suunnitelmalle tai palvelulle.
Lähetä viranomaiskäsittelyyn -painike lähettää hakemuksen ilman erillistä esikatselua tai hyväksyntää. Painikkeen jälkeen ponnahdusikkuna pyytää vielä vahvistamaan päätöksen, mutta vahvistamisen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata tai perua Soterissa.
Omavalvontasuunnitelma – millainen suunnitelma vaaditaan?
Soterin lomakkeista erityisesti omavalvontasuunnitelma herättää kysymyksiä ammatinharjoittajissa. Omavalvontasuunnitelma on palveluyksikkökohtainen suunnitelma, jossa palveluntuottaja kuvaa keinojaan huolehtia palvelunsa laadusta ja turvallisuudesta.
Keväästä 2024 alkaen omavalvontasuunnitelma on vaadittu kaikilta palveluntuottajilta – siis myös niiltä, jotka ovat rekisterissä, vaikka heillä ei olisi tällä hetkellä asiakkaita. Lisäksi valvontalaki edellyttää, että omavalvontasuunnitelma on julkaistava ”julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla”.
Kysyin Valviran lakimieheltä tarkennusta ja esimerkkejä omavalvontasuunnitelman julkaisusta. Yksittäisen yrittäjän ei tarvitse perustaa omavalvontasuunnitelmaa varten erillisiä nettisivuja, vaan julkaisu voi tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että omavalvontasuunnitelman olemassaolosta tiedotetaan palveluyksikön asiakkaille. Ostopalveluissa omavalvontasuunnitelman julkaisutavoista ja -kanavista voi keskustella esimerkiksi palvelun tilaajan ja välittäjän kanssa.
Toiminta- ja omavalvontasuunnitelmia tehdessä on hyvä muistaa, että suunnitelmia edellytetään niin suuryrityksiltä kuin yksittäisiltä ammatinharjoittajiltakin. Yksittäisen ammatinharjoittajan suunnitelmat voivat olla selvästi pelkistetympiä kuin suurten sote-konsernien vastaavat. Suunnitelman laajuus riippuu esimerkiksi siitä, kuinka suuria riskejä annettavaan palveluun kuuluu.
Viranomaiset toivovat omavalvontasuunnitelman olevan aito arjen työkalu, joka kertoo esimerkiksi sen, miten palveluntuottaja toimii työhön liittyvän riskin – esimerkiksi asiakastietojen vuotamisen – toteutuessa. Suunnitelmaa on myös seurattava, ja seurannasta on tehtävä selvitys, jonka tulokset on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein.
Tarkempia omavalvontasuunnitelmaa koskevia ohjeita löytyy Valviran sivuilta.
Onko omavalvontasuunnitelmalle olemassa valmista pohjaa?
Omavalvontasuunnitelmalle ei ole olemassa virallista pohjaa, mutta joitakin malleja on silti saatavilla.
Kirjoitushetkellä Valvira on ilmaissut sivuillaan, että ”Valvira ei laadi omavalvontasuunnitelman mallipohjaa”. Valvira kuitenkin julkaisi aiemmin yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelman lomakepohjan. Pohjaa ei enää löydy Valviran sivuilta, mutta sen voi ladata Psykologiliiton sivuilta (vain jäsenille).
Lisäksi Valvira on ilmoittanut, että se julkaisee suunnitelman mallin arviolta lokakuussa 2024. Tämä malli ei kuitenkaan tule olemaan täytettävä lomake, vaan yleisluontoisempi esimerkki.
Soterin maksut – paljonko hakemukset maksavat?
Tällä hetkellä Soterin kulut riippuvat siitä, kuinka laajalla alueella toimintaa on. Mikäli toimintaa on vain yhden aluehallintoviraston alueella, on käytössä AVIn hinnasto. Muussa tapauksessa hakemuksen käsittelee Valvira, jonka käsittelymaksut ovat pääasiassa suuremmat kuin AVIlla.
Alla on muutamia esimerkkejä Soteri-rekisterin yleisimmistä maksuista syksyllä 2024. Hinnat koskevat sähköistä asiointia, joka on huomattavasti paperilomakkeiden käyttöä halvempaa.
Palveluntuottajan rekisteröinti 1-3 hengen osakeyhtiöille: 740 € (AVI) tai 750 € (Valvira)
Uuden terveyspalvelujen palveluyksikön ja yhden palvelupisteen rekisteröinti 650 € (AVI) tai 950 € (Valvira). Valviran hakemus mahdollistaa viiden palvelupisteen rekisteröinnin samalla maksulla.
Palvelupisteen lisääminen myöhemmin: 220 €/kpl
Palvelupisteen poistaminen: 110 €
Soterin käsittelymaksut muuttuivat heinäkuussa 2024. Jatkossa käsittelymaksut muuttunevat, kun lupaviranomaiset yhdistyvät alkuvuonna 2026, ja uudelleen hyvinvointialueiden liittyessä järjestelmään vuonna 2027.
Nämä hinnat on koottu AVIn ja Valviran sivujen pohjalta, mutta tiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Viimeisimmät tiedot käsittelymaksuista kannattaa tarkastaa AVIn ja Valviran sivuilta.
3. Soteri-rekisteri UKK – Yleiset pulmatilanteet
Oppaan viimeisessä osiossa käymme läpi erityistilanteita, jotka koskevat monia sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia.
Voiko toiminnan aloittaa sillä aikaa, kun hakemus on käsittelyssä?
Uuden valvontalain mukaan ammatinharjoittaja ei voi enää harjoittaa toimintaansa, ennen kuin siihen liittyvät rekisteröinnit on käsitelty. Esimerkiksi toiminta tietyllä hyvinvointialueella vaatii, että sen toimintakunnat on liitetty palveluyksikköön. Käsittelyajat ovat venyneet esimerkiksi Etelä-Suomessa jopa puolen vuoden mittaisiksi, ja tilanne on ollut hyvin hankala monille yrittäjille. Myös mediassa onuutisoitu aiheesta.
Kesällä 2024 kaikki Suomen aluehallintovirastot alkoivat purkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ruuhkia. Poikkeusjärjestelyjä on tarkoitus jatkaa korkeintaan vuoden 2024 loppuun. Tilanne hidastaa muiden alueiden hakemusten käsittelyä.
Hakemustilanne on erityisen hankala esimerkiksi psykologeille, jotka ovat voineet tehdä tutkimuspaketteja tai säännöllistä työtä lyhyelläkin varoitusajalla. Tämän takia esimerkiksi Punos Psykologit on kokeillut käytäntöä, jossa yhteistyöpsykologeja palkataan työsuhteeseen siksi aikaa, kun hakemusten käsittely on kesken. Tällöin töiden vastaanottaminen ei jää kiinni Soterin jonoista.
Elokuun 2024 lopulla sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa lakimuutosta, joka mahdollistaisi palveluntuotannon jo hakemuksen käsittelyvaiheessa. Lakimuutos olisi toistaiseksi väliaikainen ja jatkuisi alustavasti vuoden 2025 loppuun. Kirjoitushetkellä muutoksesta ja sen aikatauluista ei kuitenkaan ole vielä olemassa tarkempaa tietoa.
Voiko omaksi toiminta-alueeksi ilmoittaa suoraan koko Suomen?
Koska Soteri-hakemusten käsittely ottaa oman aikansa, moni ammatinharjoittaja pohtii, voiko palveluyksikköihin lisätä ennakkoon useampia toimintakuntia. Tämän osalta tilanne on monimutkainen.
Konsultoimani Valviran lakimiehen mukaan toimintakuntia tulisi hakea tosiallisen tai perusteellisesti suunnitteilla olevan toiminnan mukaan. Jos palveluntuottajalla ei ole aikomusta tuottaa palvelua tietyllä alueella, ei aluetta tulisi hakea ”varmuuden vuoksi”. Jos tietyllä alueella on kuitenkin tarkoitus tuottaa palveluja myöhemmin, voi tilannetta ennakoida jo aiemmissa rekisteröinneissä.
Olen kuullut tilanteista, joissa keikkaluontoista työtä tekevä psykologi on viranomaisten kanssa keskusteltuaan voinut hakuea toiminta-alueekseen kaikkia Suomen paikkakuntia. Tällöin psykologi on selventänyt toimintasuunnitelmassa, että kyseessä on satunnainen työ, jonka sijaintia ei voi määrittää ennalta.
(Kaikkien yli 300 toimintakunnan valitseminen ei onnistu yhdestä painikkeesta, vaan ne täytyy kaikki valita luettelosta erikseen. Nopeimmin tästä selviää, kun hiirellä klikkailun sijaan painaa vuorotellen Tab-näppäintä ja välilyöntiä. Tabulaattori siirtyy toimintakunnan ruudusta toiseen, ja välilyönti ruksittaa valitun kunnan.)
Tällaisesta käytännöstä ei kuitenkaan ole olemassa virallista linjausta, enkä voi varmuudella sanoa millaisia hakemuksia viranomaiset hyväksyvät. Epäselvissä tilanteissa suosittelen olemaan yhteydessä aluehallintaviraston tai Valviran asiakaspalveluun.
Mistä saan lisää apua Soterin käytöön?
Valviran ja AVIn asiakaspalvelut antavat hyvin tukea Soterin hakemuksiin liittyvissä asioissa. Suosittelen etenkin soittamista, mutta asiointi onnistuu myös sähköpostilla. AVIn sivuille on koottu valmiiksi vastauksia yleisimpiin Soteria koskeviin kysymyksiin, ja myös Psykologiliitolla on jäsenilleen kattava opas Soteri-rekisteröintiin.
Jos olet psykologi ja kaipaat tukea Soterin käyttöön ja ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa, voit myös olla yhteydessä tämän jutun kirjoittajaan (yhteystiedot täällä). Punoksella tuemme yhteistyöpsykologejamme laajemminkin yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.
Yhteenveto: Soteri-opas ammatinharjoittajille
Soteri on siis sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurekisteri, joka otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Soteri-rekisteri on luotu keskitettyä sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa varten, ja se korvasi muun muassa aiemman Valveri-rekisterin. Rekisteriä ylläpitävät aluehallintovirastot (AVI) ja Valvira. Tässä oppaassa on käsitelty Soterin käyttöä sekä yleisimpiä rekisteriin liittyviä ongelmatilanteita.
Yksityisten palveluntuottajien, kuten psykologien, on ilmoitettava toimintansa Soterissa ennen työn aloittamista. Jokaisella palveluyksiköllä on oltava toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma, jotka lisätään hakemuksen yhteydessä. Soterin hakemusten käsittely on yleensä maksullista, ja kustannukset riippuvat toiminnan laajuudesta.
Tätä opasta lukiessa on hyvä pitää mielessä, että opas on julkaistu syyskuussa 2024, ja sen tiedot voivat vanheta ajan myötä. Vain päiviä ennen tämän oppaan julkaisua sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa väliaikaisia muutoksia rekisteröinteihin, ja tiedossa on myös muita suuria muutoksia lähitulevaisuudessa.
Tämä Soteri-opas on osa Punoksen laajempaa yrittäjäopasten sarjaa. Erityisesti psykologeille suunnatuissa oppaissa on käsitelty aiemmin muun muassa toiminimen perustamista ja jatkokoulutuksia:
Kirjoittaja Arimo Kerkelä on Punoksen aluevastaava ja psykologi, joka perusti toiminimen jo psykologiharjoittelunsa aikana. Punos Psykologit on koko Suomen laajuinen psykologien psykologiyrittäjien yhteisö, joka välittää psykologeja erityisesti hyvinvointialueille. Mikäli olet kiinnostunut Punoksen kanssa työskentelystä, voit olla meihin yhteydessä täällä.
Ammatinharjoittaja, huomioi tämä sopimuksissasi
Ammatinharjoittaja, työskenteletkö samanaikaisesti useamman eri välitystoimijan kautta? Tässä tekstissä Punoksen perustajat Sara Bergström ja Maija Hentunen tuovat esiin muutamia seikkoja, joihin ammatinharjoittajana toimivan psykologin kannattaa kiinnittää huomiota työllistymisensä turvaamiseksi.
Maassamme lähes kaikilla hyvinvointialueilla on pitkään jatkunut psykologipula, mikä on pakottanut julkisen sektorin järjestämään psykologipalveluitaan osittain ostopalveluina. Osa yrittäjäpsykologeista myy palvelua suoraan julkiselle sektorille, mutta valtaosa heistä työskentelee jonkun välitystoimijan kautta. Koko maan kattavasti julkiselle sektorille palveluita tarjoavia välitystoimijoita on muutamia, kun taas paikallisesti tietyllä maantieteellisellä alueella toimijoita saattaa olla useampia.
Hyvinvointialueiden myötä psykologipalveluiden julkiset kilpailutukset ovat aikaisempaa isompia. Yksittäinen hankintakilpailu saattaa kattaa kerralla kokonaisen hyvinvointialueen psykologipalvelut, kun aikaisemmin pienempiä sopimuksia on voitu tehdä yksittäisten kuntien kanssa. Mikään palvelua tarjoava toimija ei tällä hetkellä pysty tuottamaan koko hyvinvointialueen kattavia tilauksia yksin, vaan hankinta järjestetään usein puitesopimusratkaisulla. Puitesopimuksessa palveluntuottajat asetetaan tarjousten perusteella etusijajärjestykseen. Etusijajärjestys perustuu usein palvelun hintaan, eli edullisimmin palvelun tuottava toimija tulee puitesopimuksen ensisijaiseksi palveluntuottajaksi. Tällöin tilaaja esittää palveluntuottajalle koko hyvinvointialueen kattavan tilauksen, ja se saa tarjota tilattuja työtehtäviä (esim. kouluissa tai perheneuvoloissa) oman verkostonsa psykologeille. Mikäli yksi palveluntuottaja ei pysty tarjoamaan kaikkia tilattavia töitä, kääntyy tilaaja etusijajärjestyksen mukaisesti toisen ja kolmannen palveluntuottajan puoleen niin kauan, kunnes kaikkiin tilattuihin kohteisiin löytyy psykologi.
Yritykset voivat aloittaa alustavan rekrytoinnin jo ennen kilpailutuksen tuloksia. Joskus psykologia saatetaan tässä vaiheessa kysyä samaan työhön useamman välitystoimijan kautta, mikä ymmärrettävästi voi tuntua hämmentävältä. Tällöin on tärkeää, että yrityksissä viestitään avoimesti keskeneräisestä kilpailusta ja siitä, että sillä ei ole tarjota varmaa työtä. Useammalta taholta samaa työpaikkaa koskevan ”työtarjouksen” saanut psykologi ei voi tietää, mikä yritys työn pystyy lopulta tarjoamaan. Psykologilla ei ole myöskään mahdollisuutta arvioida, millä todennäköisyydellä hänelle työtä tarjoava yritys tulee voittamaan kilpailun. Siksi keskeneräisessä kilpailutilanteessa katsomme Punoksella reiluksi, että psykologit voivat pitää myös muita työmahdollisuuksia itselleen avoimena, kunnes meillä on tarjota konkreettinen sopimus, johon sitoudutaan yhtä aikaa molemminpuolisesti.
Vastaanottaessasi työtä miltä tahansa välitystoimijalta, sopimuksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin kilpailukieltoihin ja kysyä niistä. Voit ennalta selvittää, rajoittaako sinulle tarjottu sopimus työllistymistäsi sopimuksen päättymisen jälkeen. Välitystoimijoilla saattaa olla myös työskentelyä rajoittavia yleissopimuksia, jotka voivat toistaiseksi voimassa olevina ulottua nykyhetkeen, vaikka niiden allekirjoituksesta olisi pidempikin aika. Mikäli kuulut Psykologiliittoon, sinulla on mahdollisuus saada näihin kysymyksiin lakineuvontaa ilman erillisveloitusta.
Punoksen kanssa tekemäsi sopimukset eivät sido sinua yhteistyöhön kanssamme sopimuksen päättymisen jälkeen. Punoksen tarjoamat sopimukset mahdollistavat sen, että halutessasi voit esimerkiksi hakea suoraan hyvinvointialueelle töihin samaan tehtävään, jota olet hoitanut kauttamme ostopalveluna. Mikäli sopimuksen päätyttyä sama palvelu kilpailutetaan uudelleen, saattaa ensisijainen palveluntuottaja vaihtua. Me huolehdimme siitä, että voit vapaasti osallistua uuteen kilpailuun itse tai toisten välitystoimijan kautta, kunnes on selvää, mistä kautta työt lopulta sinulle järjestyvät.
Punoksella huomioimme yksittäisen ammatinharjoittajan etua aina mahdollisimman paljon. Lupaamme olla viestinnässämme sinulle avoimia ja rehellisiä. Voit siis huoletta tietää, että yhteistyö kanssamme ei sulje sinulta muita mahdollisuuksia pois. Me toivotamme sinut tervetulleeksi osaksi vapaata psykologiverkostoamme.
Sara Bergström, Punoksen toimitusjohtaja, psykologi
Maija Hentunen Punoksen hallituksen puheenjohtaja, psykologi
Terveyspalvelujen yksityistäminen + kokonaisvaltainen kohtaaminen = mahdollinen yhtälö?
Terveyspalvelujen yksityistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta järjestää lakisääteiset palvelut jotenkin muuten kuin omalla organisaatiollaan. Muun muassa väestökehitys pakottaa kunnat miettimään vaihtoehtoisia tapoja välttämättömien terveyspalveluidensa turvaamiseksi. Usein yksityistämisen myös esitetään tehostavan palvelujärjestelmää. Parhaimmillaan palveluiden yksityistäminen tarjoaakin monipuolisia ja laadukkaita resursseja. Tehokas hoito ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen vaatisi kuitenkin selkeästi määriteltävän ongelman tai tarpeen. Tämä harvoin toteutuu sellaisissa ihmiselon haasteissa, joita tänä päivänä esimerkiksi mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa kohdataan. Kestävää ratkaisua saadaan harvoin aikaiseksi siten, että yksittäinen ammattilainen määrittää asiakkaan ongelman ja siihen ratkaisun. Useimmiten tilanteet helpottuvat, kun huomiota kiinnitetään elinolosuhteisiin sekä ihmisten avoimeen ja kunnioittavaan kohtaamiseen.
Toimiva palvelujärjestelmä luo puitteet sellaiselle tasa-arvoiselle ja turvalliselle kohtaamiselle, jossa elämänhaasteita päästään yhteistyössä ratkaisemaan. Edellytys on, että avun tarpeeseen vastataan nopeasti ja yksi taho vastaa palvelukokonaisuudesta. On tärkeää, että samat tutut ja turvalliset ihmiset jatkavat työskentelyä. Keskeistä on läheisten ja viranomaisten kutsuminen osaksi yhteistä palvelukokonaisuutta, jossa voidaan rakentaa jokaiselle asiakkaalle yksilöllisiä, tarpeenmukaisia ratkaisuja.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämiseen liittyy riski palvelujärjestelmän sirpaloitumisesta siten, että asiakkaidemme kokonaisvaltaisen tuen toteutuminen hankaloituu. Kun palvelujärjestelmässä on useita erikoistuneita toimijoita, jotka vastaavat kukin omasta erityisalueestaan ja kommunikoivat organisaatiorajojen yli rajallisesti, jää palvelukokonaisuus vajavaiseksi. Työntekijöiden vaihtuvuus altistaa tilanteille, joissa on mahdotonta hahmottaa asiakkaan nykytilanteeseen alun alkaen johtaneita syitä sekä käsitystä kokonaistilanteesta. Ihmisten kohtaamisen ei tulisi kapeutua oirekuvauksiin tai käyntimäärien ja työntekijöiden tuottavuuden seurantaan. Mahdollisesti lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna toimintamalli näyttäytyy tehokkaana ja tuo säästöjä, mutta hinta käy meille kaikille pidemmällä aikavälillä kalliiksi.
Tällä hetkellä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan paikkaamaan resurssivajetta. Voiko yksityinen toimija tuottaa voittoa ja samalla ottaa vastuuta sellaisista palvelukokonaisuuksista, jossa toimijoita kutsutaan yhteistyöhön yli organisaatiorajojen? Tai onko yksityisen palveluntuottajan mahdollista osallistaa ihmisiä pohtimaan erilaisia ratkaisuja, joiden ensisijaisena tavoitteena on lisätä ihmisten omaa toimijuutta ja vähentää palveluntarvetta? Katsomme, että näihin kysymyksiin tulee etsiä ratkaisuja yhteistyössä. Siksi tarvitsemme kokemuksia arjen työstä sekä palveluiden käyttäjiltä että työntekijöiltä. Laadun mittareiksi eivät riitä pelkästään palveluiden hintalappu, oirekyselyt tai välitön asiakaspalaute. Tarvitsemme pidemmän aikavälin selvityksiä, joissa huomioidaan ihmisten oma kokemus ja samalla katsotaan, miten palvelu on todella yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttanut. Tarvitsemme kritiikkiä ja avointa dialogia, joiden avulla voimme palveluita yhdessä kehittää. Me tarvitsemme toisiamme.
