Solo Health ja Terveystalo Healthcare Oyj ovat allekirjoittanet yhdistymissopimuksen

Solo Health on saavuttanut tarinassaan tärkeän vaiheen. Solo Health ja Terveystalo Healthcare Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Terveystalo Healthcare Oyj hankkii koko Solo Health -konsernin osakekannan. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää ja sen arvioidaan toteutuvan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon aikana. Toteutuessaan yritysjärjestely veisi Solo Healthiä lähemmäs tavoitetta olla terveydenhuollon paras työkaveri eli hyvinvointialueiden paras kumppani ja ammattilaisten halutuin työpaikka.

Miksi kauppa tehdään?

”Solo Health on vahva ja valtakunnallisesti toimiva terveydenhuollon palveluyritys, jonka liiketoiminta täydentää hyvin nykyisiä palveluitamme. Yrityskauppa vahvistaa ammattilaisverkostoamme ja kykyämme palvella julkisen sektorin asiakkaita eri puolilla Suomea. Panostamme vahvasti hyvinvointialueyhteistyöhön, ja Solo Health vahvistaa kykyämme toimia niiden pitkäjänteisenä kumppanina”, sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.

”Solo Health on kasvanut yhdessä henkilöstön ja Sponsor Capitalin kanssa arvostetuksi terveydenhuollon toimijaksi. Yrityskaupan ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä laadukkaampia palveluita ja ammattilaisillemme laajempia työskentelymahdollisuuksia”, kertoo Solo Healthin toimitusjohtaja Teemu Romppanen.

Mistä saat lisätietoja?

Lisätietoja yrityskaupasta antavat Terveystalon liiketoimintajohtaja ja Solo Healthin toimitusjohtaja. Terveystalo on julkaissut asiasta tänään oman tiedotteensa.

Anni Huotari
liiketoimintajohtaja
Terveystalo Healthcare Oyj
anni.huotari@terveystalo.com
p. 040 088 6009

Teemu Romppanen
toimitusjohtaja
Solo Health Oy
teemu.romppanen@solohealth.fi
p. 044 5059 577

Tekoäly terveydenhuollossa: säännöt ovat jo täällä, mutta isot velvoitteet vasta tulossa

Tekoäly on jo osa terveydenhuoltoa. Se luonnostelee kirjauksia vastaanotoilla, tulkitsee kuvantamistutkimuksia, kokoaa potilastietoja ja tukee ammattilaista päätöksenteossa.

Samaan aikaan sääntely elää siirtymävaihetta. EU:n tekoälyasetus on jo voimassa, mutta sen velvoitteita sovelletaan vaiheittain. Osa velvoitteista, kuten tekoälylukutaitoa koskeva vaatimus, on ollut voimassa jo helmikuusta 2025 lähtien. Suuri osa korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevista vaatimuksista tulee sovellettavaksi myöhemmin. [1]

Tämä ei tarkoita, että terveydenhuollon toimijat voivat jäädä odottamaan. Päinvastoin. Nyt on oikea hetki selvittää, mitä järjestelmiä organisaatiossa käytetään, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka vastaa niiden turvallisesta käytöstä.

Mitä EU:n tekoälyasetus vaatii?

EU:n tekoälyasetus luokittelee tekoälyjärjestelmiä riskin mukaan. Terveydenhuollossa moni kliininen sovellus voi kuulua korkean riskin sääntelyn piiriin. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun järjestelmä vaikuttaa diagnostiikkaan, hoidon tarpeen arviointiin, potilaan pääsyyn palveluihin tai lääkinnällisen laitteen toimintaan. [2]

Luokittelu ei kuitenkaan riipu pelkästä teknologiasta. Ratkaisevaa on käyttötarkoitus. Sama tekoäly voi olla kevyesti säännelty apuväline, jos se vain tiivistää tekstiä. Se voi olla korkean riskin järjestelmä, jos sen tulos vaikuttaa potilaan hoitoon tai palvelun saamiseen.

Korkean riskin järjestelmissä korostuvat erityisesti seuraavat asiat:

Läpinäkyvyys. Ammattilaisen on ymmärrettävä, mihin järjestelmää saa käyttää, missä sen rajat ovat ja millaisissa tilanteissa se voi erehtyä.

Ihmisen valvonta. Tekoäly ei saa korvata kliinistä harkintaa. Ammattilaisella on oltava osaaminen, valtuudet ja todellinen mahdollisuus arvioida järjestelmän tuottamaa tulosta.

Datalaatu. Järjestelmän tuottama arvio on vain niin hyvä kuin sen käyttämä tieto. Puutteellinen tai vinoutunut data voi johtaa huonoihin suosituksiin.

Jäljitettävyys. Käytöstä on jäätävä tarvittavat lokit ja dokumentaatio. Organisaation on pystyttävä osoittamaan, milloin järjestelmää käytettiin, mihin sitä käytettiin ja miten ammattilainen toimi sen jälkeen.

Tekoälylukutaito. Organisaatioilla on jo velvollisuus huolehtia siitä, että tekoälyä käyttävillä työntekijöillä on riittävä osaaminen sen asianmukaiseen käyttöön. [1]

Velvoitteet eivät koske vain järjestelmien kehittäjiä. Ne koskevat myös käyttöönottajia: hyvinvointialueita, yksityisiä palveluntuottajia, lääkäriasemia ja muita sote-organisaatioita. Korkean riskin tekoälyjärjestelmien käyttöönottajille asetetaan velvoitteita esimerkiksi ohjeiden mukaiseen käyttöön, ihmisen valvontaan, syöttödatan hallintaan, lokien säilyttämiseen ja järjestelmän toiminnan seurantaan. [3]

Nyt on korkea aika käydä organisaatioissa läpi, missä tekoälyä käytetään, mihin sitä saa käyttää ja millaista koulutusta henkilöstö tarvitsee. Tekoälystrategia ei saa jäädä juhlapuheeksi. Sen pitää näkyä arjen ohjeissa.

Iso määräaika on siirtymässä

Toukokuussa 2026 EU:n neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan sopuun AI Actin muutoksista. Sopuun sisältyy korkean riskin tekoälyjärjestelmien aikataulun siirtäminen.

Käytännössä järjestelmät jaetaan tässä kahteen ryhmään. Itsenäisten korkean riskin tekoälyjärjestelmien velvoitteita sovellettaisiin jatkossa 2.12.2027 alkaen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi järjestelmät, jotka tukevat hoidon tarpeen arviointia tai muuta sote-palveluihin liittyvää päätöksentekoa.

Tuotteisiin upotettujen korkean riskin tekoälyjärjestelmien määräaika olisi 2.8.2028. Tämä koskee esimerkiksi tekoälyä, joka on osa lääkinnällistä laitetta, kuvantamisohjelmistoa tai muuta tuoteturvallisuussääntelyn piirissä olevaa järjestelmää.

Muutos ei ole vielä lopullisesti hyväksytty laki. Kyse on alustavasta poliittisesta sovusta, joka edellyttää vielä neuvoston ja Euroopan parlamentin muodollista hyväksyntää.

Siksi terveydenhuollon toimijoiden ei kannata tulkita aikataulun siirtymistä vapaalipuksi, vaan lisäajaksi valmistella käyttöönotto, dokumentaatio, koulutus ja vastuunjako kuntoon. [4]

Erityistä tarkkuutta tarvitaan myös näennäisesti kevyiden työkalujen kanssa. Esimerkiksi kirjaustyökalu ei välttämättä kuulu tiukimman sääntelyn piiriin, jos se vain luonnostelee tekstiä ammattilaisen tarkistettavaksi. Silti virheellinen kirjaus voi vaikuttaa myöhempään hoitoon. Siksi myös hallinnollisilta näyttävät tekoälytyökalut pitää arvioida potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Tarvitsemme valvontaa ja rajoja, mutta emme sellaista sääntelyä, joka pysäyttää järkevän kehityksen. Tekoälyä pitää voida käyttää, kun se parantaa laatua, säästää aikaa ja tukee ammattilaista.

Mitä tämä tarkoittaa ammattilaiselle nyt?

Se, että osa velvoitteista tulee voimaan myöhemmin, ei poista ammattilaisen vastuuta.

Lääkäri ei voi seurata tekoälyn ehdotusta kritiikittä. Tekoäly voi nostaa esiin vaihtoehdon, riskin tai suosituksen, mutta kliininen harkinta jää ihmiselle.

Vastuu ei kuitenkaan saa jäädä yksin yksittäiselle lääkärille. Organisaation pitää huolehtia siitä, että käytössä olevat työkalut on arvioitu, ohjeistettu ja koulutettu. Toimittajan pitää pystyä kertomaan, mitä järjestelmä tekee ja mihin sitä ei saa käyttää.

Lääkäriliiton mukaan tulkinta ja tiedon käyttäminen oikeassa yhteydessä on käyttäjän vastuulla. Samalla valmistaja vastaa siitä, että laite toimii oikein, ja tiedon syöttäjä vastaa syötetyn tiedon oikeellisuudesta. [5]

Potilaan näkökulmasta keskeistä on ymmärrettävyys. Jos tekoäly vaikuttaa palvelutarpeen arviointiin, päätöksentekoon tai potilaan kanssa käytävään vuorovaikutukseen, käytöstä on kerrottava selkeästi.

AI Actin läpinäkyvyysvelvoitteet eivät kuitenkaan tarkoita, että jokaisesta taustalla käytetystä apuvälineestä pitäisi aina kertoa samalla tavalla. Velvoitteet koskevat erityisesti tilanteita, joissa ihminen on suorassa vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa tai joissa tekoäly tuottaa tai muokkaa sisältöä tavalla, joka voi vaikuttaa käyttäjän ymmärrykseen tilanteesta. [6]

Suomessa tapahtuu samaan aikaan

Suomessa valmistellaan muutoksia, jotka voivat mahdollistaa teknologia-avusteisen hoidon tarpeen arvioinnin perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että arvioinnissa voitaisiin käyttää lääkinnällistä laitetta, joka voi hyödyntää tekoälyä. [7]

Tämä on merkittävä muutos. Hoidon tarpeen arviointi ei ole pelkkä tekninen prosessi. Se vaikuttaa siihen, pääseekö potilas hoitoon, kuinka nopeasti hän pääsee ja kenen arvioon hän luottaa.

Siksi lakiin ja organisaatioiden käytäntöihin on kirjattava selvästi, milloin teknologiaa voidaan käyttää, kuka vastaa päätöksestä ja miten potilas voi saada ammattilaisen tekemän arvion.

Terveydenhuollon tekoälyä ei myöskään pidä tarkastella vain AI Actin kautta. Jos ohjelmisto tuottaa tietoa terveydentilasta, sairauksista, diagnostiikasta, seurannasta tai hoidosta, se voi olla lääkinnällinen laite. Tällöin siihen sovelletaan lääkinnällisiä laitteita koskevia vaatimuksia. [8]

Kolme kysymystä, jotka kannattaa esittää heti

Mihin tarkoitukseen tätä tekoälyjärjestelmää käytetään, ja mikä on sen riskiluokka?
Kuka vastaa käyttöönotosta, koulutuksesta, ohjeistuksesta ja virhetilanteista?
Miten potilaalle kerrotaan tekoälyn käytöstä ymmärrettävästi?

Nämä kysymykset ovat käytännöllisempiä kuin yleinen puhe tekoälyn mahdollisuuksista. Ne paljastavat nopeasti, onko käyttöönotto hallittu vai mennäänkö kokeilemalla.

Ennakoivasti, ei pakon edessä

Tekoälylainsäädäntö etenee hitaammin kuin teknologia. Terveydenhuollossa tämä ei ole uutta. Myös lääkinnällisten laitteiden sääntely on kehittynyt vähitellen, usein vasta ongelmien jälkeen.

Tällä kertaa on mahdollisuus toimia aikaisemmin.

Tekoälyasetuksen vaatimukset eivät ole terveydenhuollolle vieraita. Läpinäkyvyys, ihmisen valvonta, dokumentointi ja vastuu ovat jo hyvän kliinisen toiminnan periaatteita.

Kysymys ei ole vain siitä, milloin laki pakottaa. Kysymys on siitä, rakennetaanko käytännöt kestäviksi ennen pakkoa.

Sololla on laadittu tekoälystrategia, joka ohjaa tekoälyn käyttöä arjessa. Kannustamme työntekijöitä käyttämään tekoälyä tehtävissä, joissa se parantaa työn laatua, avartaa ajattelua tai vapauttaa aikaa asiantuntijatyöhön. Samalla pidämme kiinni siitä, että tekoäly on apuväline. Vastuu, harkinta ja kohtaaminen säilyvät ihmisellä.

SAMI KASTINEN
Vastuulääkäri
Solo Health Oy
sami.kastinen@solohealth.fi

Lähteet

[1] Lupa- ja valvontavirasto: Tekoäly sosiaali- ja terveydenhuollossa.

[2] Euroopan komissio: Luonnos komission suuntaviivoiksi suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokittelusta. Julkaistu 19.5.2026

[3] AI Act Service Desk: Article 26: Obligations of deployers of high-risk AI systems

[4] Euroopan unionin neuvosto: Tekoäly: neuvosto ja parlamentti sopuun sääntöjen yksinkertaistamisesta. Julkaistu 7.5.2026

[5] Suomen Lääkäriliitto: Tekoälyn etiikka lääkärin työssä

[6] AI Act Service Desk: Article 50: Transparency oblications for providers and deployers of certain AI systems

[7] Valtioneuvosto: Lainsäädäntöhanke ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollistamiseksi (ennakoiva sote 2)

[8] Fimea: Webinaari: Ohjelmistot ja tekoäly lääkinnällisissä laitteissa.

Mitä vuokratyö oikeasti maksaa? HYVILin uusi opas tarjoaa näkökulmia

HYVILin tuore opas Hyvinvointialueiden sijaishallinnan ja vuokratyön opas 2026 nostaa esiin monta tärkeää teemaa: suunnitelmallisuuden, ennakoinnin ja henkilöstöresurssien järkevän käytön. Mukana on myös hyvää tietoa henkilöstöpalveluiden kustannusrakenteesta ja hinnoittelusta. Suosittelen oppaaseen tutustumista jokaiselle, joka näiden kysymysten kanssa työskentelee.

Opas löytyy täältä: HYVIL – Hyvinvointialueiden sijaishallinnan ja vuokratyön opas 2026

Järjestäjän näkökulma kannattaa pitää mielessä

Tavoitteet ovat kohdallaan: palveluiden jatkuvuus, henkilöstön saatavuus ja kustannusten hallinta ovat juuri niitä kysymyksiä, joita hyvinvointialueiden tuleekin pohtia.

Oppaan teemat avaavat hyvän näkökulman myös siihen, mitä järjestämisvastuu käytännössä tarkoittaa. Hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelut ovat laadukkaita, saatavilla ja kustannustehokkaita. Tuotantotapa on yksi keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi päätöksiä on hyödyllistä katsoa kokonaisuutena: mikä ratkaisu tuottaa parhaan yhdistelmän laatua, saatavuutta ja kustannustehokkuutta?

Esimerkkinä päivystys

Opas käsittelee henkilöstöpalveluiden hinnoittelua. Se on aihe, joka herättää paljon julkista keskustelua. Minua erityisesti mietityttää henkilöstöpalveluiden käyttö päivystysluonteisessa työssä, sillä markkinatilanne on muuttunut viime vuosina. Päivystystyön hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja liikkuvat tällä hetkellä tyypillisesti 90–150 €/h välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että päivystystyön suorat työn kustannukset ovat jo useilla alueille ulkoistettuna matalammat kuin omana tuotantona tuotettuna. Tämän lisäksi tilaaja voi itse vaikuttaa hintaan merkittävästi muokkaamalla kilpailutuksen kriteereitä. Kun kokonaisuuteen lasketaan rekrytointi, hallinto, poissaolojen järjestelyt, vajaamiehitys, ylityöt, vaihtuvuus ja johtamisen kuormitus, oman toiminnan kokonaiskustannukset voivat näyttää erilaisilta kuin ensisilmäyksellä.

Entä laatu?

Hinta on tietysti vain yksi puoli asiaa. Hyvin järjestetty ulkoinen päivystys voi tukea palvelun jatkuvuutta ja tuoda osaamista tilanteisiin, joissa oman henkilöstön saatavuus on rajallista. Potilaan kannalta keskeistä on, että oikea osaaja on paikalla oikeaan aikaan riippumatta siitä, onko hän oman organisaation työntekijä vai ulkoinen ammattilainen. Jos tuotantotapaa rajataan etukäteen tiukasti, voi ratkaisujen joukko käydä yllättävän kapeaksi.

Yksi kysymys jää mietittäväksi

HYVILin opas tarjoaa hyvän lähtökohdan keskustelulle siitä, miten sijaishallinta ja henkilöstöresurssit kannattaa järjestää. Sen rinnalla on yksi tärkeä kysymys: mikä ratkaisu tuottaa veronmaksajalle parhaan yhdistelmän laatua, saatavuutta ja kustannustehokkuutta?

Vastaus voi vaihdella alueittain ja palveluittain ja juuri siksi sitä on hyödyllistä pohtia. Henkilöstövuokrauksen markkinahintojen valtakunnallinen kehitys voi olla yksi hyödyllinen vertailukohta omille kustannuslaskelmille.

Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja
044 505 9577
teemu.romppanen@solohealth.fi

Solo palveluntuottajaksi Satakuntaan

Solo Health on valittu Harjavallan sote-keskuksen lääkäripalveluiden tuottajaksi 1.4.2026 alkaen

Olemme tehneet Satakunnan Hyvinvointialueen kanssa monipuolista sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä useamman vuoden. Huhtikuun alussa käännämme yhteistyössämme uuden sivun, kun aloitamme tuottamaan Harjavallan sote-keskuksen ja Kokemäen sote-pisteen lääkäripalveluita yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Harjavallan sote-keskuksessa ja Kokemäen sote-pisteessä tuotetaan avoterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanoton palvelut, mukaan lukien kiirevastaanotto, neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut, alueen (Nakkila, Harjavalta, Kokemäki) noin 18 500 asukkaalle. Lääkärin työtehtävät koostuvat avoterveydenhuollon lääkärinvastaanotosta, kiirevastaanotosta, äitiys-, lasten ja ehkäisyneuvolan ja kouluterveydenhuollon vastaanotoista.

Harjavallan lääkäripalveluita koskeva sopimus on pitkä ja pystymme tämän ansiosta tarjoamaan lääkäreillemme entistä pysyvämpiä ja pitkäkestoisempia työsuhteita. Mikäli olet kiinnostunut sopimaan itsellesi pidempiaikaisen työjakson kilpailukykyisellä palkkauksella, niin voit hakea Harjavaltaan tästä.

STM:n tuore raportti antaa ansaittua tunnustusta hyvinvointialueille. Seuraava askel on palvelujen tuotanto.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta tarjoaa ensimmäisen laajemman kuvan siitä, miten uusi järjestelmä toimii käytännössä. Selvityksen viesti on monella tavalla myönteinen. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet turvaamaan lakisääteiset palvelut koko maassa, ja erityisesti kiireellinen hoito toimii järjestelmässä hyvin. Suuri hallinnollinen uudistus on siis viety läpi ilman, että potilasturvallisuus tai palvelujen jatkuvuus on vaarantunut.

Samaan aikaan selvitys tunnistaa haasteen, joka vaikuttaa terveydenhuollon kehitykseen myös tulevina vuosina. Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä, ja henkilöstön saatavuus vaihtelee merkittävästi eri alueilla.

Seuraava kysymys on palvelujen tuotanto

Hyvinvointialueuudistus ratkaisi ennen kaikkea kysymyksen siitä, kuka järjestää palvelut.
Seuraava keskeinen kysymys on, miten palvelut tuotetaan.

Selvitys korostaa yhteistyön ja uusien toimintamallien merkitystä palvelujen turvaamisessa. Kaikkia osaajia ei ole realistista rekrytoida pysyvästi jokaiseen yksikköön. Siksi osaamista on pystyttävä hyödyntämään nykyistä joustavammin yli organisaatio- ja aluerajojen.

Tässä yksityisen sektorin rooli on väistämättä osa ratkaisua. Kun julkinen järjestäjä ja yksityinen palveluntuottaja toimivat kumppaneina, palvelujen saatavuutta voidaan parantaa nopeasti ilman raskaita rakenteellisia muutoksia.

Työn mielekkyys on myös terveydenhuollon tulevaisuuskysymys

Terveydenhuollosta puhuttaessa keskustelu painottuu usein henkilöstön saatavuuteen. Yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin työn mielekkyys. Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Työn sisältö, työaika sekä se, missä ja miten työtä tehdään, ovat todennäköisesti tärkeimpiä näkökulmia.

Kun asiantuntijoilla on mahdollisuus työskennellä joustavasti eri organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, syntyy myös mielekkäämpiä urapolkuja. Samalla terveydenhuollon ala säilyttää vetovoimansa. Työvoiman liikkuvuus ei siis ole vain järjestelmän tehokkuuskysymys. Se on myös ammattilaisten työhyvinvoinnin ja urakehityksen kannalta keskeinen tekijä.

Käytännön kokemuksia kentältä

Työskentelemme päivittäin sekä hyvinvointialueiden että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kokemuksemme mukaan palvelujen saatavuus paranee selvästi silloin, kun osaamista voidaan hyödyntää joustavasti siellä, missä palveluja tarvitaan. Toimimme hyvinvointialueiden kumppanina muun muassa henkilöstöratkaisuissa, palvelujen ulkoistuksissa sekä perusterveydenhuollon tuotantomalleissa, kuten omalääkärimallin toteutuksessa.

Kun palvelujen järjestäjä ja tuottaja rakentavat ratkaisuja yhdessä, voidaan samaan aikaan parantaa sekä palvelujen saatavuutta että lääkärien työn mielekkyyttä.

Terveydenhuollon seuraava kehitysaskel ei siis ole pelkästään hallinnollinen.

Se on tapa rakentaa palvelutuotanto niin, että potilaat saavat hoitoa oikeaan aikaan ja ammattilaiset voivat tehdä työnsä mielekkäästi.

Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja
044 505 9577
teemu.romppanen@solohealth.fi

Työntekijämme suosittelevat Soloa – eNPS-lukumme 70 kertoo sote-työntekijöidemme vahvasta sitoutumisesta

Vuoden 2025 henkilöstökyselyssä saavutimme eNPS-luvun 70. Se on poikkeuksellisen korkea tulos, joka kertoo vahvasta sitoutumisesta ja siitä, että työntekijämme kokevat voivansa suositella meitä kollegoilleen ja ystävilleen. eNPS (employee Net Promoter Score) mittaa suoraan työntekijäkokemuksen ydintä: kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat työpaikkaansa.

Solon työntekijätyytyväisyystutkimus 2025: Solon eNPS on 70.

Miten eNPS käytännössä toimii?

Vastaajalle esitetty kysymys on yksinkertainen: “Kuinka todennäköisesti suosittelisit työnantajaasi asteikolla 0–10?”

Vastaukset jaetaan kolmeen ryhmään:

Suosittelijat (9–10): Erittäin sitoutuneita ja tyytyväisiä. He kokevat työnantajan vahvasti omakseen ja suosittelevat sitä mielellään muille.

Passiiviset (7–8): Melko tyytyväisiä, mutta eivät vielä täysin sitoutuneita. Heidän kokemuksensa on neutraali – he eivät varsinaisesti puhu pahaa, mutta eivät myöskään suosittele aktiivisesti.

Arvostelijat (0–6): Tyytymättömiä työntekijöitä, joiden kokemus voi heijastua negatiivisena palautteena organisaation ulkopuolellekin.

eNPS saadaan vähentämällä arvostelijoiden osuus suosittelijoiden osuudesta. Mitä korkeampi tulos, sitä vahvempi työntekijäkokemus.

Silti pelkkä numero kertoo vain pintatason. Tärkeämpää on, mitä sen taustalta löytyy: millaiset arjen käytännöt, johtamisen tavat ja kulttuuri tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista.

Pureudutaan tarkemmin Solon saamiin tuloksiin ja niiden taustalla oleviin tekijöihin.

Työ vastaa osaamista ja osaamisen kokemus tekee siitä mielekästä

eNPS - Työtehtävät vastaavat koulutustani ja osaamistani — *Solon työtyytyväisyyskysely 2025: työtehtävät vastaavat koulutustani/osaamistani.*

Yksi merkittävimmistä tekijöistä korkean eNPS-luvun taustalla on työn sisältö. Suurin osa kyselyyn vastanneista kokee, että heidän tehtävänsä vastaavat omaa koulutustaan ja osaamistaan.

Tämä ei ole itsestäänselvyys, ja meille on tärkeää, että jokainen lääkäri, hoitaja ja muu sote-ammattilainen saa tehdä työtä, jossa oma osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Kun työ tuntuu merkitykselliseltä ja antaa onnistumisen kokemuksia, siitä haluaa myös kertoa muille.

Työn mielekkyys nousi vahvasti esiin vastauksissa: yli 90 prosenttia vastaajista kuvasi työnsä mielekkääksi. Taustalla on ennen kaikkea se, että työntekijät kokevat voivansa hyödyntää omaa osaamistaan sekä saavansa tukea ja onnistumisen kokemuksia arjessa.

Kun kuormittava työ ei vie tilaa näiltä hyviltä puolilta, syntyy kokemus työn ilosta ja ammatillisesta ylpeydestä. Nämä ovat asioita, joita haluamme vaalia ja vahvistaa jatkossakin.

Reilu palkkaus rakentaa luottamusta

*Solon työtyytyväisyyskysely 2025: olen tyytyväinen saamaani palkkaan.*

Palkka ei yksin ratkaise sitoutumista, mutta se on tärkeä perusta luottamukselle. Kyselymme osoitti, että valtaosa työntekijöistämme kokee palkkansa oikeudenmukaiseksi suhteessa omaan osaamiseensa. Tämä ei ole vain euromäärä tilillä, vaan vahva viesti arvostuksesta: työntekijä kokee, että hänen panostaan arvostetaan aidosti.

Kun oikeudenmukainen palkkaus yhdistyy mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työmäärään ja sovittaa työ yhteen elämäntilanteen kanssa, syntyy kokonaisuus, joka tekee työnantajasta aidosti houkuttelevan ja luotettavan.

Yhteyshenkilön rooli arjen tukena

*Solon työtyytyväisyyskysely 2025: yhteyshenkilöni kanssa asiointi on ollut helppoa ja miellyttävää.*

Vuokratyössä työnantajakuva rakentuu pitkälti siitä, miten arki sujuu. Siksi yhteyshenkilön merkitys on Sololla keskeinen – hän on henkilö, joka pitää langat käsissä ja huolehtii, että työntekijä saa tarvitsemansa tuen jokaisessa tilanteessa.

Kyselymme tulokset vahvistavat tämän: työntekijämme kokevat yhteyshenkilönsä helposti tavoitettavaksi, osaavaksi ja sopivasti yhteyttä pitäväksi.

Tämä voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta vaikutus on valtava. Kun työntekijä tietää, että apua on aina saatavilla ja asiat hoituvat nopeasti, hänen luottamuksensa työnantajaan kasvaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos työvuorossa ilmenee äkillinen muutos, järjestelmä ei toimi tai arkinen käytäntö kaipaa selvennystä, yhteyshenkilö on vain puhelinsoiton päässä. Työntekijä ei jää yksin pohtimaan ongelmaa, vaan saa apua heti ja voi jatkaa keskittymistä siihen, mikä on tärkeintä: potilastyöhön.

Solon lääkärin kommentti
” Solo Health on tähän asti paras ja inhimillisin työnantaja, jonka olen kohdannut. Tähän vaikuttaa suuresti ihana yhteyshenkilöni. Olen kuullut tätä myös muualta Suomesta, josta suosituksen sainkin. Lääkärin työ on raskasta ja Solo Health tuo tunteen, että työntekijästä pidetään huolta.”

Miten työtyytyväisyystulokset näkyvät sote-ammattilaisen arjessa

Työn mielekkyys ja joustot

Työntekijä voi vaikuttaa siihen, missä yksikössä työskentelee ja millaisella työajalla.

Työvuorot suunnitellaan elämäntilanne huomioiden, esimerkiksi perhetilanteen tai opintojen rinnalle.

Työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi, koska saavat keskittyä potilastyöhön ja omaan osaamiseensa.

Reilu ja neuvoteltu palkkaus

Palkka sovitaan yhdessä sote-ammattilaisen kanssa.

Palkkaus suhteutetaan työntekijän osaamiseen ja tehtäviin, mikä lisää luottamusta ja arvostuksen kokemusta.

Oikeudenmukainen palkka yhdistettynä varmuuteen, että se maksetaan ajallaan, luo turvaa ja vahvistaa sitoutumista.

Yhteyshenkilön tuki

Uusi työntekijä saa alussa kattavan perehdytyksen: käytännön asiat, järjestelmät ja toimintatavat käydään läpi.

Yhteyshenkilö on tukena heti ensimmäisestä päivästä alkaen ja helposti tavoitettavissa.

Jos arjessa tulee eteen ongelma (esim. järjestelmä tai käytäntö), yhteyshenkilö reagoi nopeasti ja hoitaa asian, jotta työntekijä voi keskittyä potilaisiin.

Solon lääkärin kommentti
”Olen ollut Sololla nyt yli 2,5 vuotta. Olen aina kokenut, että työnantaja ja yhteyshenkilö huolehtii, että minut nähdään ei vain työntekijänä, vaan myös ihmisenä. Olen ollut neljässä firmassa töissä, ja voin ihan rehellisesti kertoa, että Solo on mun paras työnantaja Suomessa.”

Entä miten tyytyväinen työntekijä vaikuttaa potilaisiin ja asiakkaisiin?

Kun työntekijä voi hyvin, hyöty näkyy suoraan myös potilaissa ja tilaaja-asiakkaissa:

Laadukkaampi hoito – tyytyväinen ja motivoitunut ammattilainen tekee työnsä huolellisemmin ja inhimillisemmin.

Parempi potilasturvallisuus – kuormituksen hallinta vähentää virheitä ja parantaa hoidon laatua.

Jatkuvuus yksikössä – sitoutunut ammattilainen pysyy pidempään, mikä tuo vakautta sekä työyhteisölle että potilaille.

Hyvinvoiva työntekijä = parempi potilaskokemus.

Anni Korhonen
HR-asiantuntija
050 433 6360
anni.korhonen@solohealth.fi

Omalääkärimallin aika on nyt!

Suomen perusterveydenhuollon ongelmat ovat kärjistyneet historialliseen pisteeseen: jonot kasvavat, hoitosuhteet katkeilevat ja eriarvoisuus lisääntyy. Omalääkärimalli on jälleen ajankohtainen ratkaisu suomalaisen perusterveydenhuollon haasteisiin. Väestön ikääntyminen, hoitojonot ja palveluiden pirstaleisuus korostavat tarvetta pysyvälle hoitosuhteelle, joka vahvistaa sekä potilaan että järjestelmän hyvinvointia.

Suomessa perusterveydenhuoltoa on rakennettu vahvasti terveyskeskusjärjestelmän varaan 1970-luvulta alkaen. Mallin ideana oli tarjota kaikille väestöryhmille tasa-arvoinen pääsy terveyspalveluihin.

Omalääkärimallia muistuttavia kokeiluja tehtiin jo 1980- ja 1990-luvuilla, mutta järjestelmä ei koskaan juurtunut pysyvästi, muun muassa resurssipulan ja alueellisen eriarvoisuuden vuoksi. Potilassuhteet jäivät usein lyhyiksi ja palveluiden pirstaleisuus on vuosien saatossa vain kasvanut.

Mikä tekee tilanteesta nyt erilaisen?

2020-luvulla Suomi on uudenlaisen paineen alla: hoitoon pääsy on muodostunut kansalliseksi kriisiksi. Jonot perusterveydenhuoltoon ovat pitkiä, mikä puolestaan kuormittaa erikoissairaanhoitoa ja lisää terveyseroja.

Hyvinvointialueet ovat ottaneet samaan aikaan vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa ratkaisuja, joihin yksittäisillä kunnilla ei aiemmin ollut edellytyksiä.

Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien lisääntyminen korostavat jatkuvuuden merkitystä: potilaan ja lääkärin välinen pysyvä hoitosuhde parantaa hoitotuloksia ja vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Digitalisaatio ja uudet työnjaon muodot (esim. hoitajavastaanotot ja etäpalvelut) tukevat mallia, jossa lääkäri voi keskittyä potilaan pitkäjänteiseen hoitosuhteeseen sen sijaan, että keskittyisi pelkkiin akuutteihin ongelmiin.

Toisin sanoen olosuhteet, jotka aiemmin estivät mallin juurtumisen, ovat muuttuneet: rakenteet ovat uudistuneet, teknologia tukee muutosta ja ongelmat vaativat jatkuvuuteen perustuvaa ratkaisua.

Mitä opit muualta maailmasta meille opettavat?

Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat esimerkkejä siitä, miten omalääkärimalli voi vahvistaa perusterveydenhuollon peruskiveä. Norja otti käyttöön yleislääkäriin perustuvan listautumismallin jo 2001. Jokaisella kansalaisella on oma yleislääkäri, mikä on lisännyt potilaiden luottamusta järjestelmään ja parantanut hoidon jatkuvuutta.

Tanska on yksi Euroopan mallimaista, jossa omalääkärijärjestelmä on ollut pitkään keskeinen. Siellä omalääkärit toimivat portinvartijoina erikoissairaanhoitoon ja hallitsevat suuren osan kansanterveydellisestä työstä. Tulokset näkyvät korkeana asiakastyytyväisyytenä ja kohtuullisina kustannuksina suhteessa terveydenhuollon laatuun.

Suomen tilanne poikkeaa edellä mainituista. Meillä lääkärisuhteet katkeavat helposti ja vaihtelevat alueittain. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että pysyvä hoitosuhde on avainasemassa perusterveydenhuollon toimivuudessa.

Hyvinvointialueiden näkökulma

Hyvinvointialueet etsivät parhaillaan keinoja hallita kustannuksiaan, parantaa hoidon saatavuutta ja rakentaa pysyvämpiä toimintamalleja. Omalääkärimalli voi tarjota näihin kysymyksiin vastauksen.

Ennaltaehkäisevä ja jatkuva hoito vähentää päivystysten ja erikoissairaanhoidon kuormaa, ja nämä puolestaan luovat kustannustehokkuutta.

Miksi siis nyt?

Omalääkärimalli ei ole uusi idea, mutta sen aika on nyt. Historiallisesti Suomi ei pystynyt rakentamaan mallia pysyvästi, mutta hyvinvointialueiden synty, väestörakenteen muutos ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet luovat uuden mallille uuden alun.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että malli toimii – ja nyt on poliittisesti sekä terveyspoliittisesti oikea hetki tehdä siitä suomalaisen perusterveydenhuollon perusta.

Pysyvä hoitosuhde ei ole vain järjestelmäkysymys, vaan lupaus paremmasta arjesta potilaalle.

Kiinnostaako omalääkäriys? Kysy Roopelta!

Roope Warro
Liiketoimintajohtaja
0400 436 130
roope.warro@solohealth.fi

Solo Health ostaa Punos Psykologit

Yrityskauppa vahvistaa Solo Healthin asemaa mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisena tuottajana.

Punos Psykologit liittyy osaksi Solo Health -konsernia vahvistaen Solo Healthin asemaa julkisesti rahoitettujen mielenterveyspalveluiden kentässä. Yrityskauppa luo markkinoille vahvan ja merkittävän toimijan. Yhdessä yhtiöt pystyvät tarjoamaan saumattomia ja asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia, jotka yhdistävät psykologiset ja psykiatriset palvelut uudella tavalla.

Uusi kokonaisuus vastaa julkisen sektorin muuttuviin tarpeisiin

Yrityskauppa vahvistaa Solo Healthin kykyä vastata julkisen sektorin kasvaviin ja monimuotoisiin tarpeisiin, erityisesti laajoissa ulkoistusratkaisuissa. Yhtiö pystyy jatkossa kehittämään ja tuottamaan vaikuttavia, uuden ajan mielenterveyspalveluja, joissa yhdistyvät tutkimusnäyttö, palvelumuotoilu ja vaikuttavuuslähtöisyys.

”Tässä yhdistyvät kaksi vahvaa osaajaa, joiden yhteinen visio on rakentaa kestävä ja vaikuttava mielenterveyden palvelujärjestelmä. Julkisen sektorin kumppanina haluamme tarjota palveluita, jotka ovat paitsi laadukkaita, myös aidosti vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Lisäksi yrityskauppa tarjoaa meille mielenkiintoisen mahdollisuuden kehittää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja myös yksityisrahoitteiselle markkinalle.”, toteaa Solo Health Oy:n toimitusjohtaja Teemu Romppanen.

Yhteistyö laajentaa osaamista ja avaa uusia mahdollisuuksia

”Yrityskauppa tuo Punoksen osaamisen ja verkostot osaksi laajempaa kokonaisuutta. Se mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja laajentamisen entistä asiakaslähtöisemmin. Yhteistyöpsykologimme ovat koko toimintamme perusta, ja arvostamme heidän panostaan aidosti ja kunnioittaen. Uskon, että kaupan myötä voimme tarjota heille entistä monipuolisempia työmahdollisuuksia eri rooleissa ja toimintaympäristöissä.”, kertoo Punoksen toimitusjohtaja Sara Bergström.

Yrityskauppa tukee Solo Healthin strategista tavoitetta kasvaa valtakunnalliseksi kumppaniksi terveyspalveluiden uudistamisessa ja vahvistaa sen asemaa alan suunnannäyttäjänä.

Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja, Solo Health

Sara Bergström
Toimitusjohtaja, Punos Psykologit

Eettiset suositukset selkeyttävät henkilöstövuokrauksen pelikenttää

Henkilöstövuokrausyhtiö on ratkaisu tilaajan ongelmaan

”On hienoa, että henkilöstövuokrausalalle on saatu eettiset suositukset. Meidän tahtotilamme on, että kaikki yhtiöt toimisivat vastuullisemmin. Tätä alaa pitää viedä siihen suuntaan, että asiakas näkee henkilöstövuokrausyhtiön palvelut ratkaisuna auttamassa heidän toimintaansa, ei missään nimessä ongelmana.”

– Teemu Romppanen –

Hyvinvointiala HALIn julkaisemilla sote-alan henkilöstövuokrauksen vastuullisuussuosituksilla pyritään varmistamaan, että henkilöstövuokrausta harjoittavat yritykset noudattavat eettisiä ja laadullisia periaatteita toiminnassaan.

Hyvinvointialueet isojen haasteiden edessä

Solo Healthin toimitusjohtaja Teemu Romppanen ymmärtää hyvinvointialueiden suuret haasteet nykyisessä tilanteessa. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja valmisteluaikaa uuteen tilanteeseen siirtymiseen oli hyvin vähän. Moni asia muuttui. Useita kuntia lyötiin yhteen, valtava määrä sopimuksia tuli hoidettavaksi ja hallinnollisen kokonaisuuden haltuun ottaminen tuotti vaikeuksia. Hyvinvointialueille siirtyi joukko vanhoja kuntien sopimuksia, jotka eivät toimineet uudessa tilanteessa, eikä strategisen ostamisen kehittämiseen ollut yksinkertaisesti aikaa.

Samaan aikaan esimerkiksi hoitotakuun ja ikääntyneiden palvelujen henkilöstömitoituksen lainsäädäntöä kiristettiin, mikä lisäsi työvoiman tarvetta merkittävästi. Yhtäkkiä hyvinvointialueilla yhdistyi voimakkaasi lisääntynyt työvoiman tarve ja suuri hallinnollinen muutos. Hoitotakuuta ja henkilöstömitoitusta kiristettiin ilman, että hyvinvointialueilla oli resursseja työn tekemiseen.

”Kun työvoiman tarve lisääntyi valtavasti, markkinoille tuli suuri määrä henkilöstövuokraukseen keskittyneitä yrityksiä. Valitettavasti alalle tulon kynnys on matalalla, ja harvoissa hankinnoissa yritykseltä vaaditaan referenssejä tai lääketieteellistä osaamista. Oltiin tilanteessa, jossa kuka tahansa pystyi perustamaan hoitajia ja lääkäreitä vuokraavan yhtiön. Osa yrityksistä hyödynsi hallitsematonta kaaosta ja lähti myymään työntekijöitä kovaan hintaan ilman valmista työntekijäpohjaa, mikä on äärimmäisen myrkyllistä alalle. Realistiset kustannukset ja palkkamaltti unohtuivat kokonaan, ja saivat henkilöstövuokrausliiketoiminnan näyttämään ratkaisun sijaan ongelmalta.”

Henkilöstövuokrauksen tarkoitus on turvata työvoiman saanti poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikaisesti. HALI ry ja jäsenyhteisöt rakentavat tervettä kilpailua edistämällä kestäviä hankintoja ja asianmukaista ostokulttuuria.

”Ennakointi ja osto-osaaminen ovat kehittyneet osalla hyvinvointialueista valtavin harppauksin alun vaikeuksien jälkeen”, Teemu Romppanen toteaa tyytyväisenä. Hän painottaa erityisesti aikaisessa vaiheessa aloitettua vuoropuhelua, jotta palveluntuottaja pystyy valmistautumaan rekrytointiin ajoissa.

”Terve vuoropuhelu tilaajan kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta hankinnoista saadaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä. Hyvä valmistautuminen tekee hankinnasta edullisemman.”

Työntekijät arvostavat joustavuutta

Työelämä Suomessa on muuttunut viime vuosikymmeninä. Työhön liittyvät odotukset ja merkitykset elävät ajassa. Nuoret toivovat työltä merkityksellisyyttä ja kiinnostavuutta. Toisaalta työ ei ole nuorille välttämättä kaiken keskiössä, vaan he arvostavat vapaa-aikaa ja työn joustavuutta. Yhä useammin työ on alisteisessa suhteessa muuhun elämään.

Henkilöstövuokrausyhtiöillä on tärkeä rooli tarjota joustavia työskentelymahdollisuuksia. Työpaikan vaihdon ei tarvitse tarkoittaa pysyvää muuttoa tai vuosien sitoutumista. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa työvuoroihinsa ja työpaikkoihinsa.

”Julkisuudessa on nostettu esiin, että henkilöstövuokrausyhtiöt veisivät virkatyöntekijöitä julkiselta puolelta kovemman palkan perässä. Suomessa työvoima liikkuu markkinatalouden sääntöjen mukaan. Työntekijällä on vapaus valita, missä työskentelee, mutta aktiivinen houkuttelu ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää”, Romppanen painottaa.

Aktiivista panostusta perehdytykseen ja työuraan

”Henkilöstövuokrauksen työnjohto- ja perehdytysvastuu on aina tilaajalla. Meidän vastuumme yhtiönä on varmistaa, että yhteistyö tilaajan kanssa toimii sujuvasti ja työntekijä saa tarvittavan perehdytyksen. Näin varmistamme, että työntekijä viihtyy työssään ja hyvinvointialueella, ja palaa sinne jatkossakin mielellään. Meille on tärkeää toimia niin, että rekrytoitava henkilö soveltuu hänelle suunniteltuun tehtävään. Esimerkiksi päivystykseen liittyvissä tehtävissä Sololla on vuorojen vaativuusluokat jaettu useampaan kategoriaan, jotta varmistutaan henkilön kyvystä suoriutua työstään.”

”Noudatamme luonnollisesti kaikkia toimintaamme ohjaavia lakeja ja määräyksiä. Solo Healthillä on lain vaatimat tietosuojakäytänteet ja ulkopuolisen toimijan tekemä kattava tietoturva-auditointi.”

”Henkilöstövuokrausyhtiöiden on kannettava vastuunsa myös koulutuksesta ja sitouduttava kouluttamaan henkilöstöä osana suomalaista sote-järjestelmää. Me Solo Healthillä sitoudumme henkilöstömme koulutukseen täysimääräisesti. Tarjoamme henkilöstölle esimerkiksi koulutusrahan, jonka työntekijä voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla kouluttautumiseen. Sen lisäksi me tuotamme koko toimialalle avoimia webinaareja. Kuluvan vuoden aikana lanseeraamme Soloversity-koulutuskokonaisuuden, joka tähtää nuorten lääkärien intensiiviseen koulutukseen, jotta he saavat tukea urakehitykselleen, ja heillä on mahdollisuus työskennellä laaja-alaisesti erilaisissa tehtävissä.”

Palautetta puolin ja toisin

”Usein henkilöstövuokrauksen kautta työpisteeseen tuleva henkilö kykenee katsomaan tilannetta ulkopuolisen silmin ja tuomaan muista toimipisteistä kehitysehdotuksia. Työvoiman liikkuvuus ja henkilöstön laaja-alainen kokemus eri toimipisteistä on tärkeää. Siten saamme jaettua parhaita käytäntöjä Suomen tasolla eri hyvinvointialueiden välillä. Useat tilaajat pyytävät myös meiltä palautetta yhteistyöstä ja omasta toiminnastaan, mikä on tervettä ja koko Suomen tasolla yhteistä hyvää rakentavaa vuoropuhelua.”

”Asiakasvastaavamme ja käyttämämme asiakassuhteen hoitomalli mahdollistavat aktiivisen palautteen käsittelyn. Palautteita käsitellään ohjausryhmissä tai epämuodollisemmin yhteyshenkilöiden välityksellä. Palautteen dokumentointi ja laatupoikkeamiin puuttuminen on tärkeää. Lääketieteellinen johto ja vastuulääkärimme vastaavat lääketieteellisten kysymysten käsittelystä.”

Työntekijän hyvinvointi edellä

”Järjestämme Sololla työntekijöille kattavan työterveyshuollon, jotta pystymme ennaltaehkäisemään työhyvinvointia haittaavia asioita. Tarjoamme kaikille työntekijöillemme luontoisetuja kuten virkistys- ja lounasetua.”

”Kollegiaalisuuden ja vertaistuen vahvistaminen on haaste henkilöstövuokrausyhtiöissä, joissa työskennellään eri toimipisteissä. Järjestämme työntekijöillemme virkistystapahtumia ja mukavaa tekemistä, kuten glögi-iltoja ja muita yhteisiä tapahtumia, jotta voimme tasapainottaa henkisesti raskasta työtä sote-ammattilaisille. Rennoissa tapahtumissa on mahdollista vaihtaa ajatuksia ja saada kollegiaalista tukea muilta työntekijöiltä.”

Arkeni Oy osaksi Solo Healthin toimintaa

Solo Health, valtakunnallisesti toimiva terveydenhuollon palveluiden tuottaja, on ostanut koko Arkeni Oy:n osakekannan. Arkeni Oy on Varsinais-Suomessa toimiva terveydenhuollon yritys, joka on nyt osa Solo Healthin laajenevaa toimintaa.

Yrityskaupan myötä Solo Health laajentaa asemaansa päivystysliiketoiminnassa sekä vahvistaa lääketieteellistä osaamistaan. Tämä kauppa tukee Solo Healthin strategista tavoitetta laajentaa ja tehostaa terveydenhuollon palveluiden tuotantoa koko maassa.

”Solo Health on sitoutunut tarjoamaan korkeatasoisia terveydenhuollon palveluita kaikkialla Suomessa. Arkeni Oy:n liittäminen osaksi yritystämme on looginen askel vahvistaessamme erityisesti päivystyspalvelujamme. Olemme iloisia, että voimme yhdistää Arkenin osaamisen ja resurssit osaksi laajempaa toimintaamme”, sanoo Solo Healthin toimitusjohtaja Teemu Romppanen.

Arkeni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Numminen on myös tyytyväinen kaupan toteutumiseen. ”Yrityskauppa tarjoaa Arkeni Oy:lle mahdollisuuden nopeampaan kasvuun ja kehitykseen Solo Healthin laajan verkoston ja resurssien turvin. Uskomme, että tämä on erinomainen ratkaisu sekä yrityksemme että asiakkaidemme kannalta.”

Jatkossa Arkeni Oy jatkaa toimintaansa Solo Health -brändin alla.

Teemu Romppanen
Toimitusjohtaja, Solo Health

Heikki Numminen
Hallituksen puheenjohtaja, Arkeni Oy

Tiedote: Luova Lääkärit osaksi Solo Healthia

Huhtikuun 2023 alusta alkaen Luova Lääkärit Oy on osa Solo Health Oy:tä

Luova Lääkärit Oy on kuopiolainen lääkäri- ja sairaanhoitajarekrytointiin erikoistunut henkilöstöpalvelualan yritys. Vuonna 2020 perustetun yhtiön ensimmäiset vuodet ovat olleet kovan kasvun aikaa.

”Tammikuussa 2021 lähdimme liikkeelle kahden lääkärin työpanoksesta. Tällä hetkellä työllistämme noin kolmekymmentä terveydenhuollon alan ammattilaista ja liikevaihtomme tänä vuonna tulee olemaan noin viisi miljoonaa euroa”, kertoo Luova Lääkäreiden Olli Malkavaara.

Perjantaina 31.3.2023 vahvistetulla yritysostolla Luova Lääkärit Oy tulee osaksi kotimaista Solo Health Oy:tä. Terveyspalveluyritys Solo Health Oy on erikoistunut henkilöstövuokrauksen lisäksi julkiselle sektorille tarjottaviin palveluratkaisuihin. Malkavaara avaa taustoja yhdistymiselle: ”Solo Healthilla on tehty laadukasta ja pitkäjänteistä työtä henkilöstövuokrauksen ja palveluratkaisuliiketoimintojen saralla. Osana Soloa pystymme myös tarjoamaan työntekijöillemme entistä monipuolisempia työvaihtoehtoja ja -uria. Solon myötä pystymme tarjoamaan perusterveydenhuollon työtehtävien lisäksi mielenkiintoisia työvaihtoehtoja esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja kuluttajapalveluiden puolella”.

Solo Healthin toimitusjohtaja Timo Saksela jatkaa, ”Luova Lääkäreillä on tehty erinomaista työtä viime vuodet. Yrityksiemme arvomaailma ja toimintakulttuurit ovat myös todella lähellä toisiaan. Luovan liittyessä Solo-perheeseen pystymme palvelemaan asiakkaitamme valtakunnallisesti entistäkin laajemmin. Kaiken kaikkiaan olemme todella tyytyväisiä ja toivotamme kaikki luovalaiset todella lämpimästi tervetulleiksi”.

Luova Lääkärit Oy jatkaa toimintaansa omalla nimellään nykyisissä toimitiloissaan Kuopion Viestikatu 3:ssa.